Sumussa

Metso-kirjaston kulma aamusumussa. Viikon taidekuva.

Ja siitä päästäänkin toiseen asiaan. Bloggerin "mahtaviin" kuvanlisäysuudistuksiin. Olen hieman kiskonut hiuksia päästä tässä kun olisin halunnut lisätä 9 kuvaa - joiden latautumista odotin likimain tunnin (eivätkä kuvat olleet edes isoja) eikä viimeinen latautunut ollenkaan. Mitä ihmettä? Netissä ei pitäisi olla ongelmaa, olen 5 megaisen kaapelin päässä. Muilla samaa ongelmaa?

Oli miten oli, täällä ollaan, Pohjanmaalla ja jokseenkin hyvissä ruumiin ja sielun voimissa, olosuhteet huomioon ottaen. Viikko on mennyt nopeasti, päivät sekaisin ja pilkkimistä on tullut harrastettua siellä sun täällä. Siis ei mitään kalastukseen liittyvää.

Tiistaina oli tosiaan synttäripäiväni ja niitä tuli juhlittua kahden Siwan pakastimesta kaivetun Daim-kakun voimalla työpaikalla muutamien työkavereiden läsnäollessa. (Pakotin kaikki ottamaan vähintään 2 palaa kakkua.) Ulla oli perushelmi itsensä ja kävi hakemassa toimistotarvikevarastosta lahjaksi kaikkea tarpeellista, kuten lyijy- ja mustekyniä, kumin, teroittimen ja valtavan suuren mustan muistikirjan.

Varsinaisen syntymäpäivälahjani (uuden kännykän) sain jo aikoja sitten, muistanette varmaan, hehe... Mieheltäni sain online-lahjaksi jotain näin eeppistä:

 Celestial Steed @ World of Warcraft: Wrath of the Lich King

Älkää tuomitko, hehe. Olin kuitenkin jo kuukausia sitten maininnut haaveilevani tähtisumusta koostuvasta keräilykappaleponista ja tadaa, tässä se nyt on! Arvoa otuksella on 25 dollaria.

Itsekin ostin jotain mukavuuksia itselleni Yves Rocherilta hyödyntäen kaikkia mahdollisia etujani, joita tässä on kertynyt. Kuvia ostoksista en vielä ole ottanut, mutta suurin ja odotetuin niistä oli todennäköisesti Vanille Noire Secrets D'Essences -parfyymi, jonka tuoksuun olen rakastunut. Se on aivan erilainen kuin muut koskaan käyttämäni tuoksut, mutta jotenkin ihana juuri syksyyn ja talveen. 

Sumuinen Hämeenpuisto oli tuttu näky lähes joka aamu tällä viikolla.

Yöunet ovat tällä viikolla jääneet vähiin ja siltä kyllä tuntuukin. Unta kaivattaisiin nyt kipeästi. Tänään tein jonkinlaisen nopeusennätyksenkin, sillä onnistuin kolmessa vartissa käymään läpi likapyykkini (joita en taaskaan päässyt pesemään), pakkaamaan, syömään, asentamaan uusimman nettitikkuni, tiskaamaan, juoksemaan bussiin ja junaan ja vielä jäi aikaakin 5 minuuttia ennen kuin junassa olisi pitänyt olla. Toki juna oli myöhässä, mutta kuitenkin.

Koko viikko on kyllä mennyt jotenkin ihan sumussa. Tuntuu, ettei aikaa ole ollut tarpeeksi, eikä energiaakaan. Olen nukkunut aivan liikaa päiväunia ja liian vähän yöunia, syönyt mitä sattuu, milloin sattuu, välillä ei ole edes nälättänyt. Nyt aion kuitenkin mennä petiin kylläisenä ja yrittää nukkua oikein Kunnon Yöunet.

PS. Ennen Usaan lähtöä tukkani muuttuu jälleen punaiseksi..!