keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Punahuulin kohti uutta elämää

Joskus täytyy räväyttää huulet hehkuvan punaisiksi. Suosin itse kylmiä punaisia, sillä ne tuntuvat sopivan ihooni kaikkein parhaiten. Aamulla yritin napsaista kuvaa noista huulista, mutta koska en laiskana vieläkään ole saanut varsinaisen kameran pattereita ladattua, tyydyin pokkariin ja aamuaurinkoon. Jostain syystä pokkari ei pidä punaisista väreistä nyt ollenkaan. Olen kuitenkin rakastunut Lumenen huulilakkoihin, joista taisinkin tässä joku kerta jo puhella? Suunnitelmissa on ostaa kokoelmiin vielä ainakin yksi sävy, niin paljon olen niihin mieltynyt hankittuani ihanan aniliininpunaiseni, sekä neutraalimman pinkin sävyn.

Eilinen ja tämä päivä ovat olleetkin vuorostaan yhtä ilosta hihkumista ja housuissaan pysymisen hankaluutta, kun tuntuu että viimeinkin tähänkin suuntaan jotain hyvää onnea tulla tupsahtaa. Miken stressi ja ahdistus ovat lievittyneet ja suunnitelmat ovat taas normaalilla mallilla, elleivät paremmallakin.

Kaikesta uudesta ja tulevasta inspiroituneena päätin myös aloittaa elämäntaparemontin! Tämä viikko on mennyt tähän saakka tutustuessa siihen mitä sitä onkaan tullut mussutettua ja miten paljon. Tavoitteena on ihannepaino ensi vuoden syntymäpäivään mennessä. Näin ensi alkuun aloittelen kevyesti tutkimalla ruokailupuolta ja liikuntaa lisäilen vähitellen. Hyötyliikuntaa harrastan ihan kivasti, kun en autoa omista ja bussiakin käytän vain Pohjanmaalle lähtiessä, mutta ihan oikeaakin liikuntaa voisi taas muistaa harrastella, näinä viileämpinä päivinä.

Olen ihan innoissani löydettyäni netistä Kalorilaskuri -sivuston, jolta löytyy muutakin kun vain niitä kalorien laskemisia. Sieltä saa myös hyvää vinkkiä siihen, miten toimia, että pääsee tavoitepainoonsa tavoiteajassa. Itse olen nipistämässä vielä vähän lisää, kun n. 1700-1800 kalorin päiväsyömiset tuntuvat sujuvan helposti. Huomenna tosin pitää leipoa perjantaiksi piirakka töihin, joten pitää vähän potkia itseään persuksille tässä.

Kaunis puinen korurasia löytyi tänään kirppikseltä neljällä eurolla.

Mike on tukenut hyvin siinä, mitä bisnesten aloittamiseen tulee ja haluaakin osallistua yritystoimintaani aktiivisesti auttamalla käännöstöissä ja tarjoamalla mm. tutorointia ja yksityistunteja englannin kielen opiskeluun, noin niinkun yritysasiakkaille lähinnä. Työnkuva saattaa tästä vielä kehittyä...

Tulin myös eilen jutustelleeksi erään suosikkikorusuunnittelijani (jota en paljasta vielä) kanssa ja odotettavissa on nyt myös jotain kivaa siltä suunnalta, mutta siitä myöhemmin lisää..!

Tänään muuten rasittavaa päivääni (työsähköposti takkusi ja informaatiokatkoksia esiintyi muutenkin) piristi kummasti se, kun puhelimeen ja sähköpostiin napsahti ilmoitus, jossa suuntaani tarjottiin liiankin hyvältä kuulostavaa asuntoa Kalevan alueelta. Tarrasin heti kiinni ja sovin lähteväni katsomaan kämppää ensi maanantaina. Odotukset ovat korkealla!

Nyt nautiskelen tässä iltateeni ja hymyilen tyytyväisenä päivän aikana keräilemälleni 1780 kalorille ja katselen kaihoisasti Ikean kuvastoa... Taidanpa muuten laittaa kohta arvonnankin pystyyn...

6 kommenttia:

Matkantekijätär kirjoitti...

Ihanilta noi sun huulet näyttää ihan tuollakin kameralla otettuna! Sopii sulle tosi hyvin! :)

Kiva kuulla, että muutenkin elämä hymyilee vaihteeksi! Niin ja onnea elämäntaparemonttiin. Kukahan mua potkisi persuksille, että saisin saman tempun tehtyä... ;)

Satu kirjoitti...

Tuo kuvahan näytti ihan suoraan meikkimainokselta, hyvin sopii sinulle punaiset huulet! :) Ja tosi mukavaa kuulla, että elämä hymyilee. Toivottavasti saat Miken pian Suomeen.

Jenni kirjoitti...

Ilmi,

Kiitos, tykkään kovasti punaisista huulista - etenkin kun on niin helppo vaan iskeä punaiset huulet, ei tarvi muuta alkaa laittelemaan.

Satu,

Kiitos kiitos :D Enpä nyt tiedä meikkimainoksesta :D Mutta joo, toivotaan että kohta kohta!

Jossu kirjoitti...

Ma tietsa katoin kanssa enka kuka malli tossa kuvassa on!!

Mukava lukea etta elama sittenkin hymyilee, toivon mukaan saatte asiat selvitettya ja paasette nauttimaan asioista yhdessa.

Katjuska kirjoitti...

Kalevaa voin todellakin suositella. Kiva alue, josta on lyhyt matka pyörällä kaupunkiin ja talvisinkin sinne tuli melkein aina käveltyä bussilla kulkemisen sijaan. Lähellä on niin Kalevan uimahalli kuin Kaupin ulkoilumaastot. Olen asunut yhdeksän vuotta Helsingissä, mutta kävin välillä vuoden verran asumassa takaisin kotiseudullani Tampereella ja silloin ensimmäistä kertaa tuolla Kalevassa. Tykkäsin!

Jenni kirjoitti...

Jossu,
Toivotaan!

Katjuska,
Joo, munkin vanhemmat ovat siellä joskus aikoinaan asuneet... saapi nähdä mitä sieltä löytyy?!