maanantai 11. heinäkuuta 2011

Jämäpizza

Lauantaina jämistä väsätty pizza

Joskus parhaat pizzat syntyvät siitä, kun niihin nakkaa sen mitä kaapista löytyy. Tällä kertaa nakattiin ketsupin päälle mozzarellajuustoviipaleita, kirsikkatomaatia, pizzamaustetta ja lopuksi tuoreet basilikat valmiin tuotoksen päälle. Mielettömän maukasta ja täyttävää, söin siitä kaksi kertaa.

Kävin sitten viikonloppuna katsomassa yhtä asuntoa Hervannassakin ja tänäänkin olisi ollut näyttö, mutta noh, tilanne elää taas, eikä Miken tulo olekaan enää varma... Onneksi en ehtinyt tehdä mitään sopimuksia vielä.

Nyt on pakko päästä nukkumaan, viime yönä unta tuli vain kolmisen tuntia.

5 kommenttia:

Jossu kirjoitti...

Mita? Miksi Miken tulo ei ole enaa varma? Eikai teidan valilla ole tapahtunut mitaan pahaa? Ma oon seurannut tata blogia ja aina ilostunut kun teilla tuntuu menevat asiat (viisumia lukuunottamatta) kivasti. Toki tiedan, ettei kaikki asioita kerrota mutta silti!

Voi hitsi!! Ehka teidan pitaisi muuttaa jonnekin, jossa ihmiset puhuu englantia...eli vaikka Englantiin? :)

Jenni kirjoitti...

Oletetun saapumisajankohdan lähestyessä ahdistus kaikesta luopumisesta lisääntyy. Taakse pitäisi jättää työ, asunto, auto, kaverit, perhe ja muutamia lemmikkejä... Ja toki meillä näitä ongelmia on piisannut noin muutenkin, kun suhdetta on vaikea rakentaa ja ylläpitää kun välillä ollaan lähes vuosi näkemättä lainkaan...

Nähtäväksi jää kuinka tässä käy.

PS. Ikävä kyllä Englantiin tarvitsee Amerikkalainen viisumin... ja nehän tunnetusti käyvätkin käden käänteessä ;>

Jossu kirjoitti...

Niin, mutta samalla tavalla sinun olisi pitanyt jattaa nuo samat asiat kun yritit saada viisumia sinne...mulla ei kay ymmarrys sen suhteen, etta miten ne miehet aina olettaa etta nainen lahtee muualle, esim muutamilla omilla kavereilla olen huomannut taman.

Mahtaa olla aika perseesta koko tilanne ja valitettavasti en osaa antaa mitaan neuvoja tai rakentavaa kommenttia silla me elamme utopistisen onnellista aikaa omia haitamme suunnitellen...! Toivon kuitenkin sydameni pohjasta etta saatte hommat selvitettya ja etta joka tapauksessa jatkat blogiasi silla se piristaa aina kivasti :)

Bisquits kirjoitti...

Kokemuksesta tiedän, että kaiken taaksejättäminen on todella vaikeaa, eli tavallaan jollain tasolla ymmärrän miehen ahdistuksen. Tosi kurja kuitenkin sulle, koska olet tehnyt niin hirveästi hommia kaiken järjestämiseksi ja muutenkin. Jatkuvassa epätietoisuudessa eläminen on varmasti raskasta.

Yritä pitää mielessä kaiken keskellä, että nämä on sellaisia asioita, joita teidän on joka tapauksessa pakko käydä läpi, eri maissa eläminen ei toimi loputtomiin. Varmaan parempi käydä nämä asiat läpi nyt kuin vaikka viiden vuoden päästä. Hirveästi tsemppiä ja voimia!

Jenni kirjoitti...

Kiitos kovasti tsempeistä, tulevat tarpeeseen, vaikka turhautunut olenkin... Ehkä tämä tästä kohta selviää ja voin rentoutua jotenkin..?