Postaus, jonka piti olla täällä jo ajat sitten

En voinut vastustaa kiusausta. Maanantaina olin muka menossa vain ruokakauppaan, mutta sitten kohtasin jotain, jota olikin pakko saada. Anttilan alelaarissa nimittäin nökötti ihana sinisiä patakintaita hintaan 3 € / kpl. Ostin kaksi, koska joskus tarvii kahta. Vahingossa kävin vielä yläkerrassakin, missä kohtasin saman sarjan pyyhkeitä. Pakko oli siis ostaa myös pari uutta keittiöpyyhettä samalla. Koskahan tämä "sinisenhimo" oikein laantuu? Koskaan ennen en sitä muista näin himoinneeni...

Tiistaina puolestaan himoitsin suklaata niin kovasti, että oli pakko lähteä kauppaan ihan vaan sen takia. Maraboun minttukrokantti teki tehtävänsä vielä eilenkin, kun nautin sitä Runsaudensarvesta ostamani hasselpähkinäkahvin kanssa. Kahviahan en paljon juo (korkeintaan pari kuppia viikossa), joten kannattaa sitten edes juoda maukasta kun juo.

Eipä sillä, olisin kaivannut kahviini ehkä hieman vielä jotain lisää... Ensi kerralla kokeilen ehkä sitä Irish Cream -kahvia... Usassa makukahvit ovat mielestäni olleet maukkaampia. Yksi vaihtoehtohan olisi ostaa makusiirappia... Mieli vähän tekikin, kun niitäkin oli myynnissä... 7,50 € hinta per pullo kuitenkin vähän hirvitti, vaikka tokihan siitä riittää pitkäksi aikaa, etenkin kun on tällainen sunnuntaikahvittelija, kuin minä.

Runsaudensarvesta tarttui mukaan myös vihreää irtoteetä, joku päärynä-greippi. Ennätin sen koemaistaa illalla, hyvää oli - tosin mielestäni jotenkin todella samanoloista kuin rakastamani Nippon Green. Ostin myös ekologisen Ole Hyvä -sarjan käsitiskiaineen, jonka tuoksu oli huumaavan ihana appelsiininen... Mmm... Koetiskasin sillä yhden teekupin ja tykkäsin! Yhden sitruunalimonadipullon ostin myös, koska se tuli somassa, yksinkertaisessa lasipullossa sievän etiketin kera. Sille on suunnitteilla jatkokäyttöä...

Noin muuten päivät kuluvat tulevaa pohtien ja mielessä onkin monta asiaa. Kahden kuukauden kuluessa meitä onkin täällä kaksi + jotain eläimiä. Olen hakenut töitä ja suunnitellut omaa bisnestäni ahkerasti ja tulevana viikonloppuna alankin täytellä papereita. Ensimmäinen oikeasti kiinnostunut asiakaskin on löytynyt. Asuntoasiat pitäisi jotenkin ratkaista, mutta sitä varten tarvittaisiin myös jotain haisua rahantulosta... Ja nyt stressiä lisää vielä se, että Miken äiti ei ole ottamassa Ivania (kissaamme), ja mirrihän pelkää (vieraita) ihmisiä noin keskimäärin... Jostain syystä astmani pahenee kissan kanssa, mutta en tiedä johtuuko se vaan niistä hemmetin kokolattiamatoista, sillä kavereiden kissat eivät ole tuottaneet ongelmia enää vuosiin. Mike on sanonut että yrittää vielä saada kissille hyvän kodin, mutta tiedän että mirristä luopuminen tulee olemaan tuskaa. Itsekin olen täällä vollottanut silmät punaisena asian tiimoilta, vaikka meillä onkin aika usein ollut "napit vastakkain" (siis mulla ja kissalla). Vuokra-asuntoja on lemmikittömänä helpompi löytää, mutta en haluaisi sellaiseen kuin hätätilanteessa. Haluaisin pitää Miloa enemmän täällä ja Mike haluaisi lisää hauvoja... Nykyisessä kämpässänihän oli "ei lemmikkejä"-kielto, mutta sain puhuttua Milolle vierailuoikeudet mainostamalla sitä miten se on niin pieni, söpö, hiljainen ja hypoallergeeninen...

Eilinen (torstai) meni siis taas (vaihteeksi) blogin kanssa tapellessa. En päässyt edes kirjautumaan sisään ennen kuin vasta iltamyöhällä ja silloin havaitsin koko pitkän postaukseni kadonneen, vaikka se vielä päivällä vaikutti sen tallentaneenkin. Muistin kuitenkin että olin ottanut siitä kopion tänne työpaikan koneelle (hätä ei lue lakia) ja lykkäsin sen nyt sitten täältä ulos. Aloittelinkin tänä aamuna jo poikkeuksellisesti aikaisemmin, sillä illemmalla matka käy kohti Pohjanmaata. Säätiedotusta katsellessa havaitsin bisnes-luokkaan siirtymisen olleen hyvä veto, sillä lämmintä on luvassa n. 30 astetta... Bisneksessä on ainakin tähän asti ollut aina ihanan viileää - enkä joutunut maksamaan siitä kuin n. 3,5 euroa enemmän per suunta.


Nyt sitten vaan flyereiden kimppuun...