Vuosi sitten

Viime vuonna näihin aikoihin olin ollut reilun kuukauden työharjoittelussa Ylellä. Olin alkanut päästä päivärytmiin kiinni ja nautin työstäni 99% ajasta. Oli mukavaa kun päivissä oli vaihtelua ja hommia oli riittämiin. Asuin yksin yksiössäni Tampereen keskustassa enkä olisi tuolloin osannut aavistaa että nyt, vuotta myöhemmin jokin olisi viimeinkin muuttunut... ja näinkin mukavasti.

Vuosi sitten syyskuussa tapahtui mm. seuraavaa:

- Sain nykyisen puhelimeni vanhemmiltani syntymäpäivälahjaksi (he halusivat minulle puhelimen jossa on GPS, että en soittelisi isukille jostain Tampereen laitamilta ja kyselisi että missähän ihmeessä mahdan olla jos näköpiirissä on sitä ja tätä).
- Taistelin aktiivisesti internetin kanssa kun mokkulani alkoi toden teolla takkuilla koulujen alkaessa. Kävin läpi Elisan/Saunalahden, DNAn ja Soneran mokkulat ennen kuin hyväksyin sen tosiasian, että mokkulalla ei kämpässäni pelitettäisi. Tilasin 24 megaisen laajakaistan. (Jonka saaminen olikin sitten tarina erikseen...)
- Ärsyynnyin siitä, kun en ennättänyt ilmoittautua kansalaisopiston kursseille, mutta lohduttauduin sillä, että ei kyllä olisi ollut varaakaan. (Samoin tänä vuonna.)
- Samalla katkeroiduin siitä, että olin edelleen teknisesti ottaen työtön ja tein töitä kolmannesosalla siitä rahasta, mitä oikeasti palkkaa saava ihminen olisi saanut. (Nyt olenkin sitten (lähes työtön) yrittäjä...)
- Tykkäsin silti työstäni niin paljon, ettei se kamalasti haitannut.
- Olin täystohelo keittiössä (enkä vieläkään osaa tehdä hyvännäköistä munakasta).
- Kävin kuntosalilla joku aamu kello kuusi. (Sitä intoa ei kyllä kauan riittänyt.)
- Nautin ruskasta suunnattomasti.
- Tein elämäni ensimmäisen piirakan. (Sittemmin olen kehittynyt tässä lajissa mielestäni jo melko taitavaksi piirakanvääntäjäksi.)
- Sain viimeinkin ihan (tai melkein) oman vihkisormuksen, äidin vanhan, vuodelta 1961. Sormus on ehkä rakkain aarteeni, sillä vaikka se kuuluikin äidilleni eikä sitä minulle ollut valittu, se sopii silti itselleni mielestäni täydellisesti, sillä se on kaunis, mutta yksinkertainen eikä tartu koskaan mihinkään kiinni.
- Pukeuduin punaiseen 23.9. (Tänä vuonna missasin täysin koko tapahtuman!)
- Päätin lähteä koulutukseni ja työharjoitteluni päätyttyä (joulukuussa) Usaan ja olla siellä joulun yli ja vielä ystävänpäivänkin. (Ensimmäinen jouluni poissa Suomesta - ja ensimmäinen poissa vanhempieni luota.)
- Kuvasin innolla upeita vaahteroita (ja tammia ja koivuja ja ja ja...) aina tilaisuuden tullen ja kahlailin syksyn lehdissä kuin pikkulapsi konsanaan...