Kämppä uusiksi, osa 1

 

Pohjanmaan reissu meni kutakuinkin odotetusti. Viikonloppuun kuului runsaasti ruokaa, lepoa ja jonkin verran heppailuakin (kuvassa Miken kanssa ruunapoika Gipsa), sekä matkoilla maisemien ihailua päivätorkkujen lomassa. Ajoin matkan Pohjanmaalle päin ja isä ajoi sitten eilen illalla takaisin tänne Tampesteriin, missä alkoi tänä aamuna klo 8:30 armoton siivous.

Matkustin muuten todella kevyesti. Mukana oli vain alkukeväästä muistaakseni Lindexiltä ostamani kanvaasilaukku, joka paljastuikin olevan paljon parempi viikonloppulaukkuna kuin arkipäivän käsilaukkuna jo ihan muotonsakin puolesta. Lisäksi otin mukaan joku aika sitten H&M:ltä hankkimani ihanan keltaisen (ja hyönteisiä houkuttelevan) laukkuni, joka on myös osoittautunut melkoiseksi tilaihmeeksi.

Toistaiseksi kämppämme on nyt kolmen ihmisen voimin imuroitu, pyyhitty, pesty ja uudelleen järjestelty. Aiemmin tulostimen alla palvellut pieni pyörillä liikkunut kärry siirtyi keittiöön ja keittiössä muhinut pikkuhylly siirtyi olohuoneen puolelle. Olohuoneen matto vaihtui, keittiön jätimme suurilta osin paljaaksi, vain hellan edessä on pieni raitamatto. Makuuhuoneeseen siirtyi kummitädiltä saatu sängynpeitto (tosin tyynyiksi ennätin kuvan oton jälkeen vaihtaa Miken äidin meille Usaan ostamat tyynyt, niistä kuvaa myöhemmin). Parvekkeen uudet räiskyvän keltaiset kalusteet ovat iiiihanat. Niihin on myös mustavalkoiset tyynyt nyt sitten... Tänään oli vielä niin järkyttävä tuuli, että päiväkahvit parvekkeella jäivät haaveeksi (eipä siellä ole vielä mitään kukkiakaan), mutta ehkä huomenna, jos sää vielä sallii?

Sitten viime kirjoitusten...

Perjantaiperinteeksi muodostunut kotitekoinen ruispizza / Epämääräinen kanapasta

Helppo ruispizza syntyy näin:

Sunnuntai Ruispizzamix -pussi,

johon lisätään 2dl lämmintä vettä

Ketchupia tai tomaattikastiketta maun mukaan

1 pkt mozzarellaa (X-tra 19%)

Kirsikkatomaatteja

Tuoretta basilikaa

Pizzamaustetta

225 astetta ja 10-15 minuuttia

Epämääräinen kanapasta puolestaan oli kokeilukappale. Marinoin broilerin ohutleikkeet valkosipulimarinadissa, paistoin uunissa ja leikkasin paloiksi pastan joukkoon. Pastana täysjyvä Cappellini, seassa Dolmio Light Bolognese-kastike, n. 1,5 dl ruokakermaa (kevyt ja paksu) + kuivattua basilikaa, hippu suolaa ja pippuria + mozzarellaa.

Minilehdet pihakoivuissa alkuviikosta enteilevät kesää...

Meillä on tällä viikolla lämpötila kohonnut jopa 17 asteeseen... Kohta päästään nauttimaan parvekkeesta, sillä siivousurakka odottaa viikonlopun jälkeen...

Lyhdyt / Kimalaispörriäinen lämmitteli iltapäivän auringossa

Jätänkö lyhdyt kesäksi, vai ripustanko samalle paikalle jonkinlaisen roikkuvan kukkaviritelmän? Parvekkeelle on kesäksi himoittu myös yrttejä ja jotain syötävää, kuten ehkä pensasmustikkaa tms, mikäli jotenkin osaan moista kasvattaa...

Nuoria esiintymässä Mäkkärin kulmalla / Merisuolaa jalkakylpyihin!

Olen rakastunut merisuolajalkakylpyihin. Otin viimeinkin isän vinkistä vaarin ja upotin rutikuivat jalkani lämpimään suolaveteen 20 minuutiksi (!) ja siitäpä se addiktio sitten syntyi. Nyt tästä suolailusta lienee tulossa jokapäiväinen tapa, sen verran nimittäin unelman pehmeäksi nämä koppurajalatkin muuttuivat jo yhden kerran jälkeen! Ehkä tästä vielä päästään ainakin jalkojen osalta kesäkuntoon... On muuten ainakin halpaa "kylpysuolaa"!

Laitoin tässä myös kylpyhuoneen uusiksi ja vielä meinaan käydä keittiönkin kimppuun tässä ja samalla lähtee tavaraakin pois annettavaksi laukkujen ja vaatteidenkin muodossa. Tulin siihen tulokseen, etten viitsi vaivautua kirpparipaikan kanssa, koska ne ovat sen verran kalliita etten ehkä saisi edes omiani pois jos sinne nuo muutamat tavarat veisin...

Mike puolestaan onkin sitten niin hyvä koulussa, ettei heillä kuulemma enää ole hänelle oikein mitään opetettavaa ja ehdottivatkin, että Mike olisi jopa loppuajan (marraskuulle saakka) työharjoittelussa, missä voisi ehkä oppia enemmän..! Hurjaa. Vastahan tuo on jonkun 4 kuukautta opiskellut!

Huomenna kutsuu Pohjanmaan lakeudet viikonlopun ajan, joten blogipäivitykset taitavat nyt jäädä, koska meillä ei sitä kannettavaakaan (enää) ole... Ohjelmassa on heppailua ja äitienpäivää... Hyvää viikonloppua jo valmiiksi siis!

Sinistä ja vihreää

Hillitön tuuli on piinannnut (ainakin kirjoittajaa) tamperelaisia jo muutamia päivä, vaikka sää onkin muuten ollut suorastaan upea. Tänään lähdin käymään laboratoriossa ja sillä reissulla oli sitten vähän ylimääräistä aikaa joten käppäilin Hatanpäällä rantaan ja nappasin pari kuvaa, koska vesi oli niin fantastisen musteensinistä ja taivas mitä kuvauksellisin... Uskomatonta kyllä, tuntuu että puhelimella saa tällaisissa "normaalioloissa" parempia kuvia kuin vanhalla digijärkkärilläni... Pikseleitähän molemmista löytyy saman verran!

Kaulassani roikkuva huivi on muodostunut yhdeksi kevään hittituotteista omassa kaapissani. Eipä sillä, että huivi ennättäisi kaapissa nököttää, sillä olen iskenyt sen kaulaani joka päivä siitä saakka, kun sen lauantaina ostin. Huivi on vaaaaltavan suuri (siitä saisi helposti viitan tai vaikkapa sarongin...) ja vaaaaltavan värikäs. Kuvassa huivista näkyy vain sinisen ja vihreän sävyjä mustan rinnalla, mutta huivista löytyy myös huikeita oranssinpunaisia sävyjä. Olen rakastunut tämän huivin ja keltaisen laukun yhdistelmään... Ja toinen asia mihin olen rakastunut on tuo Yves Rocherilta hankkimani minikynsilakka. Kuvassa sävy on vähän oranssimpi ja tummempi kuin luonnossa, mutta luonnossa lakan sävy on aivan ihana vadelmanpunainen, enkä saa siitä tarpeekseni!

Olen myös tänään ollut aivan perjantaifiiliksissä koko päivän, enkä tunnu pääsevän niistä millään eroon. Toinen asia, mistä tuntuu olevan hankala päästä eroon on tuo iki-ihana katupöly, joka ujuttautuu hiuksiin, silmiin, nenään, korviin, iholle, vaatteisiin... ja keuhkoihin. Tämä ei nyt ole ollenkaan astmaatikolle otollista aikaa, joten toivoisinkin yöksi ihan pikkuista sadetta, joka vähän parantaisi tilannetta...

Ruusuista keskiviikkoa

Aurinkoinen, mutta tuulinen sää houkuttelee niiiiin tuonne parvekkeelle... Äh, en malta odottaa, että saamme sen kesäkuntoon. Kävin hakemassa kevätfiilistä kaupungilta samalla kun vein Mikelle herran unohtaman bussikortin. Söimme subit ja sen jälkeen pörräsin Yves Rocherin kautta Sokokselle, mistä hain äidille lahjakortin, Mikelle silmänympärysgeeliä (ihan oikeasti), sekä itselleni ripsarin.

Yves Rocherille oli tullut jotain uutta ja ihanaa. Kaksi uutta, simppeliä tuoksusarjaa, syreeni ja ruusu. (Nettikauppa sanoo, että niitä on vielä sitruspuun kukkakin, mutta sitä en liikkeessä nähnyt.) Ryntäsin ensimäisenä tuoksuttamaan syreeniä, jonka ensimmäinen fiilis oli... "Tämä tuoksuu ihan kesältä!" Ikävä kyllä tuoksu tuntui katoavan iholtani hyvin nopeasti, kun taas alusta alkaen aivan valloittava ruusu jatkoi ihanaa tuoksuaan aina kotiin saakka, osoittaen näin, että tein oikean valinnan pitkään pähkäiltyäni, hankkiessani pikkuversion ruusuntuoksusta kotiin. Samaan sarjaan kuuluu myös suihkugeeli ja kosteusvoide, mutta niitä en nyt tarvinnut, joten jätin ne (vielä) kauppaan. Toivottavasti liikkeisiin saadaan tuo kolmaskin tuoksu vielä, uskoisin sen olevan hyvä. Luulen, että himoitsin tätä ruusu-unelmaa niin kovasti, koska se muistutti minua heti aikoinaan Usasta Victoria's Secretiltä hankkimastani Delicate Petals -tuoksusta (johon en kyllä muista ruusun kuuluvan), jota ei enää valmisteta ja jonka olen käyttänyt loppuun...

Samalla Yves Rocherilta tarttui mukaan myös piskuinen mini-kynsilakka hehkuvassa sorbettisävyssä (kuvassa punainen), jota aionkin kokeilla hetimiten!

Ainut miinus tässä reissussa oli lähellä tehtävä rakennuksen purkaminen/hajoittaminen/kivien pois kerääminen, joka levittää hienon hienoa kivipölyä joka puolelle... Tuntuu yhä siltä, että suussa ratisee hiekka ja huulirasva on ihan rakeinen... yh. Suihkuun, mars!

Toukokuun ensimmäinen

Nukuimme pitkään ja autuaana ja pyöräyttelin aamupalaksi epämääräiseltä näyttäviä, mutta maukkaita marjaskonsseja (sekä teetä) ja kävin ihailemassa auringossa kylpevää siniristilippua. Mitään vappuhulinoita emme ole harrastaneet (en ole sitten lapsuuden vappua juhlinutkaan), ihan vaan ollaan oltu kotosalla ja tänään ahkerana siivottu, silitetty paitoja ja järjestelty tavaroita. Kuurasin samalla keittiönkin...

Latasin puhelimeen viimeinkin jonkinlaisen kuvanmuokkausohjelman ja siitä innostuneena napsin pari koekuvaa kämpästä. Eipä täällä mitään kovin suuria muutoksia ole tapahtunutkaan, sitten viime kuvien, mutta se täytyy sanoa, että ihanan valoisa tämä asunto on - suorastaan kylpee auringossa varhaisiltapäivästä pitkälle iltaan! Vielä tämä ei ole ainakaan tarkoittanut sitä, että hikoilisimme, mutta olemma kyllä pitäneet ikkunoita ja parvekkeen ovea auki ja nautiskelleet mukavan vilposesta ilmavirrasta. 

Toukokuu onkin nyt sitten jo menossa hyvää vauhtia ja ilmakin on mitä mainioin. Olisipa koko kesänkin vain tuossa +15 asteen tietämissä, niin olisin ikionnellinen! Ikävä kyllä, kuumaa kesää on taas luvattu... Mutta monihan siitäkin tykkää. Itse viihdyn parhaiten alle 20 asteessa ja vaikka rakastan aurinkoa, pyrin sitä parhaani mukaan välttelemään säästääkseni itseäni iho-ongelmilta... Nautin nyt näistä aurinkoisista, mutta vielä hieman viileistä päivistä täysin siemauksin!

Juuri nyt en jaksa masentua edes siitä, että unelmaduuni jäi taas saamatta...