Ihmisten ilmoilla

Arnoldsilla aamupalalla

Tässä onkin melkein viikko vierähtänyt viime postauksesta jotenkin kummasti. Viikonloppuna täällä oli tosiaan siskoni kylässä, mutta muuten olemme viettäneet melkoista hiljaiseloa. Viikon kohokohta oli varmaan eilisen labrareissu, hehe... Pääsin ihmisten ilmoille nimittäin samalla, kun pyörähdin tiimarissa ja Arnoldsissa aamupalalla paaston jälkeen. Oli muuten herkullinen toast!

Tiimarista

Tiimarista mukaan tarttui pöydälle uudet tabletit, vai miksi niitä suomeksi kutsutaankaan. Mike tosin tuumasi "Oh, I see you bought some nipples for the table", huomattuaan että kaikki tabletit kohoavat vähän epäilyttävästi tuosta keskeltä... Haha... Oli miten oli, kivan rauhallisen väriset (ruskeat). Aivan paras löytö oli kuitenkin tuo n. 4-5 euroa maksanut pöllöpenaali, joka saa nyt toimittaa laukussani meikkipussin virkaa. Siihen mahtuu oikein kivasti tavaraa ja se on paljon söpömpi (ja edullisempi) kuin varsinaiset kaupoista löytämäni meikkipussit.

Ärsyttävä kurkkukipu on nyt jatkunut vaihtelevalla menestyksellä kokonaisen viikon ja alkaa ottaa pikkuhiljaa jo päähän. Kannattaisi ehkä hieman keskittyä sen paranteluun, sen sijaan että jatkaisi vain ongelman huomiotta jättämistä..?

Sumusilmä

Maybelline Dream Fresh BB Cream (Light)

Maybelline Falsies Feather-Look (Glam Black)

Lumene Natural Code Trie Eyeshadow (6 Smoky)

Ostin eilen pitkästä aikaa meikkejä. Ripsivärin ja meikkivoiteen tarvitsinkin, mutta ostinpa sitten samalla pari uutta luomiväriäkin, kun tajusin että 80% nykyisistä luomiväreistä on jo ainakin 2 vuotta vanhoja (ja nuuhkimistesti osoitti joidenkin kyllä tuoksahtavankin siltä). Halusin syksyn kunniaksi (haluan että on jo syksy, onhan se?) hankkia jonkin vähän itselleni epätyypillisemmän luomiväripaletin, eli toisin sanoen jotain muuta kuin neutraaleja, vaaleita sävyjä. Napsaisin sitten mukaan tämän Lumenen Natural Code-sarjan Smoky-paletin, mistä löytyy kolme kaunista metallista sävyä. Ylhäällä paletissa on kaunis... sanotaanko vanhan roosan värinen luomiväri, alhaalla vasemmalla hyvin metallinen, hieman siniseen taittava hopean harmaa ja sen vieressä hyvin tumma, lähes musta harmaa, joka myös taittaa hieman siniseen. Päätin kokeilla noita kahta harmaata sävyä meikissä tänään - ja hieman jännitti. Yleensä silmämeikkini on hyvin luonnollinen ja melko vaalea.

Rimmel Glam'Eyes Quad Eye Shadow (002 Smokey Brun)

Uudeksi ripsiväriksi valikoitui Maybellinen Falsies Feather-Look, minkä kohdalla tunnustan täysin olevani mainoksen uhri. Olen nähnyt tämän ripsarin mainoksia niin paljon joka puolella, että täytyihän sitä lähteä kokeilemaan. Samalla liityin mukaan myös tähän BB Cream -villitykseen, kun nyt satuin löytämään sävyn, joka ei ole ihollani oranssi tai super-rusketus... Ihme sinänsä. Samalla mukaan tarttui vielä niitä tuttuja, turvallisia ruskeita sävyjä Rimmelin Glam'Eyes luomiväripaletin muodossa, sillä ihme kyllä, en ole enää hetkeen omistanut perushyvää vaaleampaa ruskeaa sävyä.

Mitäpä sitten olen näistä ostoksistani mieltä? Maybellinen BB Cream lupaa seuraavaa: 

- Luo luonnollista hehkua kasvoille

- Korostaa ihon sävyä

- SPF 30 + UV-suoja

- Kosteuttaa koko päivän

- Häivyttää epätäydellisyyksiä

- Öljytön, ei rasvainen

- Näyttää selvästi sileältä

- Tuntuu raikkaalta

Ei tämä nyt käytössä miltään maailmaa mullistavalta supertuotteelta tunnu, lähinnä hyvin kevyeltä meikkivoiteelta. Noin neljä tuntia levityksen jälkeen oma (pintakuiva, mutta rasvoittuva) ihoni kiiltelee jonkin verran etenkin otsasta, nenästä ja poskipäistä, mutta kasvot tuntuvat meikkaamattomilta noin muuten. Ehkä ensi kerralla kokeilen tätä iholle ilman kosteusvoidetta. SPF 30 + UV-suoja on aivan mahtava ominaisuus ja ainakin nyt iho tuntuu ihan hyvältä ja kosteutetultakin. Ei tämä kuitenkaan ihon "pikku virheitä" korjaa, vaikka ihon sävy tasoittuukin noin muuten. Iho näyttää kyllä ihan hyvältä, mitä nyt omat jättihuokoseni vaivaavat... Puuteripaperi on paras ystäväni!

Ensivaikutelma Maybellinen The Falsies Feather-Look -ripsiväristä oli erinomainen. Suurehko ja paksu harja pelotti vähän, mutta siinä oli väriä juuri sopivasti, eikä mitään paakkuja päässyt ripsiin (tai edes harjaan). Lopputulos ei kyllä yhdellä värikerroksella ole mitenkään tekoripsimäinen, vaan erittäin kaunis ja luonnollinen. Harja tuntui löytävän ja erottelevan ripseni mainiosti ja näin ollen suosittelisinkin tätä kaltaisilleni luonnollista lopputulosta suosivalle meikkaajalle. Neljä tuntia ripsarin levittämisen jälkeen sitä oli kuitenkin jonkin verran silmien alla, mutta se ei rapissut vaan enemmänkin hieman tuhrasi. En tiedä vielä miten, mutta epäilen tiskaamisella ja lievällä hikoilulla ollut osuutta asiaan. Lähti kuitenkin heti kevyesti sormella pyyhkäisemällä. 

Lumenen Natural Code -sarjan luomivärejä minulta löytyy jo ennestäänkin (tosin ne ovat kaikki sen verran iäkkäitä, että joutaisivat roskikseen) ja olen näihin kyllä aika tyytyväinen. Olen saanut hyvin pigmenttisiä luomivärejä, vaikka olenkin kuullut, että näin ei kaikilla ole ollut. Kokeilemani sävyt ovat todella kauniita ja silmissä hillityn metallisia - lisäsin tumminta sävyä vain hieman ulkoreunoihin. Tuntui omiin kasvoihin kovin tummalta ja silmälasit päässä jopa vieraalta, joten kysyin Mikeltä mielipidettä ja hän sanoi silmieni olevan korkeintaan keskitummat ja "aivan hyvät" ja kehaisipa niitä vielä erittäin kauniiksikin... 

Poskipunana toimii Maybellinen Dream Mousse Blush vaaleassa persikan sävyssä ja huulikiiltona on ikiwanhaa Victoria's Secretin -palettia. Hiuksiin olen muuten värjäyksen sijaan heittänyt KC Color Mask -sarjan Coffee-sävyä, joka antoi mukavasti syvyyttä tällä sävylle. Aionkin nyt taas talvea kohti mennä tummempaan suuntaan, joten tällä on hyvä harjoitella.

Kiinnostaako ketään nämä epämääräiset meikkiseikkailuni, vai kannattaisiko jättää välistä? 

PS. Hyvää viikonloppua!

Sukoshi dake

Pieni vihreä laukku tupaten täynnä / Koskikeskus

Eilen tuli käytyä heti aamusta lääkärissä näyttämässä jalkaa, josta ei lääkäri osannut sanoa sen enempää, mutta kortisonivoide tuntuu viimein auttavan ja jalka on paranemaan päin. Sitten kipaisin kotiin ulkoiluttamaan koiran ja haukkaamaan evästä ennen kun syöksyin poliisiasemalle hoitamaan Miken ajokorttijuttuja. Sitten olikin Mikellä nälkä ja lähdimme Koskikeskukseen, mielessä La Mamman herkulliset pizzat ja pastat...

La Mamma / Bijou Birgitte

Ennen pizzaan iskemistä bongasin yläkerrasta rekrytapahtuman ja suuntasinkin sinne heti syöpöttelyn (ja Faunattaren lemmikeiden ihailujen) jälkeen, sillä olenhan aktiivinen työnhakija! Samalla nappasin kuvan nätistä näyteikkunasta, joka kuului Bijou Birgittelle. Rekryssä pyörinkin sitten sellaisen pari tuntia, Miken jo poistuessa kotia kohti. Luulen, että tästä rekrytapahtumassa käynnistä saattaa vielä jotain poikiakin, pidetään sormia ja varpaita ristissä!

Tänään kuitenkin päädyin viimein selailemaan kansalaisopistojen kurssitarjontaa ja kas vain, ehkä joku jo otsikosta arvasikin, ilmoittauduin sitten japanin alkeiskurssille! Tarkoituksena olisi myös hakeutua vielä englanniksi toimivaan teatteriryhmään, mikäli sinne huolivat... Jännittävää! Tähän saakka japanin taitoni ovat rajoittuneet sopivasti muutamaan lauseeseen, mitä aikoinaan poimin katsomistani anime-sarjoista (kyllä vaan). Mutta nyt! Nyt, aion ihan aikuisten oikeasti opiskella sitä. Se on kiva kieli. Uskoisin. Toivoisin. Apua!

Hyvin käytetty kaksi euroa ja muutama arvaus

Ihana vihreä - ja astetta typerämpi, mutta onnellisempi ilme...

Kävin ensimmäistä kertaa tänään Bonus Kirppiksellä, mistä mukaan tarttui ehkä elämäni paras kahden euron ostos, nimittäin H&M:n herkullisen vihreä pikkulaukku! Tällaiset heräteostokset vielä sopivat omallekin kukkarolleni... ja kukkarosta puhuttaessa mainittakoon, että Bonus Kirppiksellä käy ainoastaan käteinen, mitä piti tietenkin hakea, kun en sitä normaalisti kanna mukana ja nekin vähät mitä oli, olivat kätevästi kotona. 

Pyörähdin kirpparilla ihan hetken mielijohteesta, koska pyörähtelin samalla reissulla terveys(arvaus)keskuksessa näyttämässä erikoista jälkeä jalassani. Siihen on kai (?) purrut jokin, mutta mikä, se selviää ehkä vasta huomenna. Perjantai-illasta saakka jalassani on kuitenkin ollut erikoinen punainen jälki, jota ympäröi vaaleamman punainen jälki ja nyt koko komeuden keskellä on myös pieni punainen viiva. Iho ei ole rikki, eikä sitä edes kutita, mutta se tuntuu omituiselta, kuumalta ja kovaltakin... Iik.

Kirpparilta tarttui mukaan myös kuudella eurolla H&M:n ruskea kahdella puolipitkällä kantokahvalla varustettu "nahkalaukku", josta koitan muistaa ottaa myös kuvan lähitulevaisuudessa. Oikein kiva ja pehmoinen laukku sekin, joka oli hyvässä kunnossa. Yhtä isoa, komeaa vihreää laukkua myös himoitsin, mutta 12,50 euron hinnan vuoksi se ei kotiin lähtenyt. Ja olisi se oikeasti ollut omiin tarpeisiini aivan liian suurikin. Kirppis oli kyllä muuten aika sotkuisen oloinen, eikä sieltä silmääni pistänyt oikein mikään sen kummemmin. Harmi sinänsä. Ymmärrettävää tosin, sillä ilmeisesti paikassa on töissä vain yksi ihminen. Ja siellä oli kuuma. Tai sitten olen vaan rikki. Tänään on nimittäin ollut vuorotellen kylmä ja kuuma, höystettynä lähes jatkuvilla vilunväristyksillä ja tunteella siitä, että poskien untuvatkin töröttävät pystyssä. Eh... 

Nyt pitäisi vielä jaksaa tiskit tiskata ja käydä suihkussa. Mike on iltaa töissä. Nakkasin tänään kaihoisasti orvokkini menemään, sillä niissä on nyt jo parisen viikkoa ollut härmää, sellaista vaaleaa, tomusokeria muistuttavaa homesientä (tms), eikä niitä ole oikein kiva katsella, vaikka vielä jotenkin kukkivatkin. Pelargonia kuitenkin vielä kukkii ja on vapaa kaiken maailman itiöistä. Puksipuu myös rehottaa, jes. Ei taida tässä taloudessa juuri onnistua muut kuin nämä "ikivihreät" kasvit, sillä työpöydälläni majaillut Saintpaulia ei enää juuri kukilla juhli ja äidin tuoma ruukkuruusukin sai heti alkuun ilmeisesti liikaa vettä, sillä en usko, että siitä tulee enää mitään, vaikka vaihdoinkin sen uuteen multaan... Nyyh...

Kuin lastentarhassa

vas. Karvalapsi nimeltä Bessi, oik. Karvapappa nimeltä Milo

Meininki on kyllä eilisestä (perjantai) illasta saakka ollut vähän kuin lastentarhassa. Torstaina hauvat tapasivat ensimmäistä kertaa ja juoksivat kilpaa ulkona reilun tunnin, Milo yritti tehdä hieman turhan läheistä tuttavuutta ja Bessi ärähteli. Sisällä samanlainen meno jatkui. Eilen puolestaan Bessi tuli jäädäkseen viikonlopuksi ja meininki oli aiiivan eri. Roolit olivat vaihtuneet ja Bessi puolestaan kärtti nyt Milon seuraa, mihin pappa puolestaan ärähteli takaisin... Ota nyt näistä sitten selvää. Ilta meni koirilta pitkälti toisiaan vältellen, mutta ei kinattu ruuasta eikä leluista ja Milo on ollut erittäin hyvätapainen herrasmies ja tehnyt juuri niinkuin hyperaktiivisen nuoren koiran kanssa kannattaakin tehdä - olla välittämättä sen touhuista.

Yö meillä meni hieman hulinaksi, kun Bessi kerrostalon ääniin tottumattomana intoutui haukkumaan melkoisesti 20 min - 2 h välein, herättäen luonnollisesti ainakin meidät joka kerta. Milo olisi varmasti pyöritellyt silmiään jos olisi osannut, mutta tyytyi sen sijaan könyämään itsensä parempaan paikkaan meidän välissä ja huokaisemaan erittäin syvään... Iltaa kohden täällä meno rauhoittui aikalailla kun Milo vetäytyi makuuhuoneeseen unille ja Bessi levittäytyy milloin mihinkin kohtaan olohuonetta. Nyt ollaan oltu haukkumattakin. Toivottavasti tämä jatkuu yön yli...

Hieman ollaan saatu komenella molempia, tosin lähinnä vierailijaa, joka himoitsee Milosta leikkikaveria vähän turhankin innokkaasti. Pappa puolestaan haluaa rötköttää kintut suorana sängyssä. Kaiken kaikkiaan tämä on kuitenkin onnistunut paremmin kuin odotimme - tosin uskon, että Milo tulisi paremmin toimeen vanhemman ja rauhallisemman koirakaverin kanssa.