Durioita
Eräs työtoverimme matkaili hiljattain jossain Malesian suunnalla ja toi sieltä mukanaan jotain ihmeellisiä karkkeja, joiden jälkimaku on kuulemma "mielenkiintoinen" ja aiheuttaa järkyttäviä röyhtäisyjä maun asustellessa tiukasti ruuansulatuskanavan sopukoissa, vaikka mitä söisi päälle. Herkullista. Itse en näitä eksoottisia karkkeja maistanut, juuri vatsakivuista toivuttuani. Sitäpaitsi sen jälkeen kun söin töissä Islantilaista kuivattua turskaa, olen päättänyt vältellä kaikkia ulkomaanlahjuksia...
Jotta työpaikan alakertakin saisi oman arominsa, sulostutti päiväämme hyvän aikaa eräs runsaammin alkoholia nauttinut mieshenkilö, joka asiansa hoidettuaan päätyi aulaamme nukkumaan ehkä varttitunniksi, kunnes eräs työntekijöistämme lopulta keskeytti hänen unensa. Mies ei kuitenkaan tahtonut poistua ennen kuin vartijan avustuksella, sillä hänellä ei kuulemma ollut kiirettä minnekään, eikä tupakkaakaan.
Kuka sanoi, että toimistotyö on yksitoikkoista? Jaa... ehkä minä - joskus.
PS. Minun ei saisi myöskään käyttää töissä hametta, sillä en osaa istua tarpeeksi naisellisesti...
2 kommenttia:
Hah, mäkin toin Malesian matkaltani Durian karkkeja. Malesiassa myös maistoin itse hedelmää. Yrjö meinasi lentää. Vein hedelmän hotellihuoneeseemme ja emme meinanneet päästä hajusta eroon millään. Mahtava reissu, karmea hedelmä. :)
Tsot tsot, nuo hedelmäthän ovat kiellettyjä hotelleissa, juuri sen hajun takia :D
Lähetä kommentti