torstai 23. syyskuuta 2010

Ihan vaan keskiviikko oli...

Niin ne puut vaan punastuu. Ja tänään pukeudutaan punaiseen. Kaapistani ei nykypäivänä punaista enää paljonkaan löydy (joskus sitä oli suuri enemmistö vaatteista), mutta jokin näistä vaatekappaleista olisi nyt saatava päälle. Punainen huivi on toki helppo ja punaiset alusvaatteetkin löytyy, mutta niitä ei ehkä kannata esitellä koko maailmalle töissä ollessaan. Punainen t-paita on ihan okei, mutta mielestäni turhan lyhyt (tykkään pidemmistä paidoista), punainen toppi ei sovi kuin jonkin muun alle... Punaiset kumisaappaat voisi olla muuten ihan hyvä veto, mutta tänään ei ole edes märkää.

Toivottavasti teidän kaapeistanne löytyy punaista paremmin!

Mun tekisi hirvittävästi mieli ostaa uusia vaatteita, kuten aina syksyn tullen. Ikävä kyllä tälläkään hetkellä budjetti ei anna yhtään myöden...

Eilinen päivä oli melkoista hässäkkää, sillä olin ensin koko päivän studiolla valokuvaamassa Galaxi-ohjelman tekemistä ja sen jälkeen istuin toimistossa vielä yli viiteen skannaten ja editoiden Pikku Kakkoseen tullutta postia. Kun vihdoin pääsin lähtemään kotiin, ei bussia tullutkaan ja sain seistä pysäkillä puoli kuuteen asti hölmön näköisenä, kunnes toinen bussi lopulta korjasi talteen. Kaupungilla kävin ihan ensimmäiseksi Subwayssä syömässä puolikkaan tonnikalasubin ja sen jälkeen kirmasin postiin postittamaan pehmokirjeen Usaan. Hauska juttu sinänsä, että kirjeen lähettäminen taisi olla kalliimpaa kuin sen sisältämät tavarat. Postista juoksin Suomalaiseen Kirjakauppaan, missä aion käydä tilaamassa uusimman Terry Pratchettin englanniksi, mutta kävikin niin iloisesti, että se komeili siellä jo hyllyssä! Aah... Kirjaan nyt aina löytyy rahaa. Samoin kuin astmalääkkeisiin, koska on pakko. Kävin siis seuraavaksi apteekissa. Koko ajan vastustin mielitekoja ostaa "jotain muutakin". Kirjakaupassa olisi ollut vaikka mitä muuta kivaa (myös Kiroileva Siili-tuotteita) ja apteekista olisin voinut ostaa kipeästi tarvitsemani käsivoiteen...

Illalla yritin sitten jotenkin rentoutua mutta oloni oli koko ajan kovin levoton ja tuntui siltä, että olin unohtanut jotain olennaista. Puoli yhdeltä pakottauduin nukkumaan, käytyäni ensin läpi kaikki ottamani n. 300 valokuvaa... Tänään niitä tulee todennäköisesti toinen mokoma - ja sitten loppupeleissä laitan niistä nettiin ehkä 30. Heh... No, sellaista se on.

Nyt pitää alkaa lähteä töihin ja studiolle (mukava sinänsä että sain nukkua ylimääräisen tunnin (tai no, menin nukkumaan myöhään joten...)) ja töiden jälkeen pitänee kaupassakin piipahtaa.

1 kommentti:

Matkantekijätär kirjoitti...

Se on varmaan enempi sääntö kuin poikkeus, että se postimaksu maksaa enemmän kuin itse paketin sisältö. Tähän lopputulokseen olen ainakin itse tullut...