Kävimme tänään myös tunnin verran lenkkeilemässä - lähinnä heittelemässä palloa puistossa ja tapaamassa terrierivauvaa, jonka Milo koki suurena uhkana HÄNEN pallolleen. On vaan niin ihanaa nähdä oma rakas hauvansa niin onnellisena. Se rakastaa pallon perässä juoksemista ja voisi hyvällä todennäköisyydellä harrastaa sitä koko päivän - jos välillä olisi juomaa ja ruokaa tarjolla.
Perjantai-ilta sujui aika pitkälti uuteen luuriin tutustuessa, kuten ehkä jo mainitsinkin. Yötä myödenhän sitä tuli räplättyä ja sitten en jotenkin saanut nukuttuakaan kuin n. puoli yhdeksään. Aloinkin sitten pilkkimään jo päiväruuan jälkeen, mutta toden teolla olin nukahtamispisteessä melko työlään ratsastustunnin jälkeen äidin värjätessä juurikasvuani. Värjäystyöstä tuli hyvin onnistunut ja olen nyt taas siirtynyt turvallisesti mustanruskeaan - toistaiseksi. Hiuksissani on niin paljon punapigmenttiä, että kaikki värit aina "haalistuvat" jonkinlaiseen punertavaan sävyyn. Hieman kyllä on nyt ilmassa sellaistakin fiilistä, että saatan vielä ennen kuin parempi puoliskoni (toivottavasti) tulee kylään kiskaista koko pään kirsikanpunaiseksi. Tosin, tumma on silti helppohoitoisempi... Haluaisin tosin tähän jotain pirtsakkaa raitaa joukkoon, mutta jotenkin tuntuu siltä, että voisi olla hyvä idea ostaa yksi (tai muutama) sellainen irtokarvanippu (jos tiedätte mitä tarkoitan?) minkä voisi sitten iskeä tukkaan väriä antamaan. Kellään kokemusta noista ja mistä saisi tilattua?
Tänään kävin äidin kanssa (!) kaupoissa. Tai siis, lähinnä KappAhlissa. Anteeksi nyt vaan, mutta Seinäjoen KappAhl on ehkä 200 kertaa parempi kuin Tampereen. Valikoimaa on enemmän ja se on parempi kaikin puolin. Löysinkin päällä aivan ihanalta tuntuvat mustat kapealahkeiset "rokkihousut" ja todella kivan mustan paidan, jossa on kaikenlaista vekkulia härpäkettä koristeena (ohutta ketjua esim.). Ostin myös parit mustat polvisukat, että on jotain mitä pitää saappaiden kanssa ja samalla mukaan tarttui kasa mustia ja hopeisia hiuslenkkejä (ilmeisesti aika musta päivä?), ne kun tuntuvat aina katoavan mystisesti johonkin. Kävin myös Aleksissa (Aleksi13) kuolaamassa laukkuja (ja vähän saappaitakin), mutta selvisin sieltä ulos ostamatta mitään, todennäköisesti äidin uhkailuista johtuen... Hän ei voi ymmärtää miksi ihminen tarvii enemmän kuin yhden laukun. Ei sillä, etteikö hänelläkin niitä enemmän olisi... Jennillä niitä vain on liikaa! Onneksi aviomieheni on ymmärtäväisempi laukkuja (ja kenkiä) kohtaan ja onkin lupaillut minulle tulevaisuudessa omaa vaatehuonetta ihan vain niille... (aah) Mitäköhän siitäkin tulisi?
Nyt olen kuitenkin selvinnyt kotiin, yllättävän hiljaiselle Tampereelle ja nyt on pikku pakko jaksaa purkaa laukku. Sitten aion lössähtää ja mennä nukkumaan. Huomenna se arki taas kolkuttelee ovelle... Yhhh. Voisin kyllä nyt vielä päivän lomailla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti