lauantai 4. syyskuuta 2010

Jippijaijee!

Olenko säälittävä, jos väitän elämänlaatuni parantuneen puolella uuden kännykän myötä? 

Uusi luuri

Vanhempani päätyivätkin nyt sitten tähän Nokian luuriin sen Samsungin sijaan. Ulkonäköhän on aikalailla sama - paitsi että tähän pystyy vaihtelemaan takakuoria. Omaani iskin heti nuo ärmäkän pinkit, kun olivat niin somat. Hyvä valinta, sillä nyt kokemus on osoittanut että tähän löytyy tavaraa pilvin pimein ja kaiken asennus on ollut helppoa - kun vähän järkeilee. Luurini tuli pinkkien, hopeisten ja turkoosien takakansien kanssa, mikä oli mukavaa, sillä mielestäni ne olivat juuri ne parhaat värit. Tämä puhelin on nyt kyllä työllistänyt mua aika hyvin eilisestä illasta asti kun olen silmät kiiluen sitä operoinut ja ällistellyt ja hihkunut. Olen ilmeisesti viettänyt elämääni aikamoisessa teknologiapimennossa kun olin niin ihmeissäni kaikesta mitä tämä pikku vekkuli osaakaan tehdä. 

Olen siis nyt täällä Pohjanmalla taasen selvittyäni Tampereen järkyttävän kylmästä, kosteasta ja tuulisesta säästä. Käväisin ystäväni kanssa vielä mukamas kahveilla ennen lähtöäni - hän oli jo juonut kahvinsa kun saavuin paikalle ja itse tyydyin (yli kalliiseen) appelsiinimehuun. Oli kuitenkin mukava tavata taas ja vaihtaa kuulumiset ennen junaan kiiruhtamista. Matka meni sinänsä ihan mukavasti, mutta lukeminen ei oikein innostanut kun vaunu oli täynnä riehuvia lapsosia... Matka tuntui piiiitkältä.

Tänään ohjelmassa on ratsastusta ja huomenna pitäisi ehtiä käydä KappAhlissa ja mahdollisesti myös kaverin heppaa katsomassa. Katsotaan nyt kuinka tämä tästä suttaantuu!

1 kommentti:

Marianne kirjoitti...

Grrrh.. kunpa minäkin saisin sen oman luurini jo huollosta. Eihän se ookaan ollut siellä ku vasta 1,5 kuukautta.