Sananen säästä, kahvista, leffoista ja oudoista jutuista

Kappas vaan. Jotenkin on päässyt melkein viikko vierähtämään viimeisestä postauksesta. Ehkä pieni blogipaussi tekikin hyvää. Mike on ollut vapaalla nyt useampanakin päivänä viime aikoina, mutta emme ole mitään kovin ihmeellistä tehnyt, mitä nyt nauttineet vapaa-ajasta. Viime postauksessa valittelin märkyyttä... noh, seuraavana päivänä saimmekin sitten sen kunnon lumimyrskyn, mitä oli odotettu. Paitsi, jos rehellisiä ollaan niin kyseessä oli enemmänkin jäätävä viima ja sen mukana satava jäähile. Pakkasta ei ollut paljonkaan, mutta tuuli oli sitä luokkaa että jos halusit puhua ulkona, piti pää kääntää pois tuulesta tai muuten siitä ei tullut yhtään mitään. Mukavaa kuitenkin, että maa on edes pikkuisen valkoinen. Kunnon talvea vielä odotellaan...

Tänään hipsimme heti aamusta eläinlääkärille, missä salamanteripoloisen silmästä kaiveltiin (taas) moskat ulos. En muista mainitsinko jo asiasta, mutta tosiaan vähän ennen kun tulin tänne, niin salamanteri oli saanut jotain moskia silmiinsä, eikä niitä omin avuin sieltä pois saatu ja jouduimme eläinlääkärille heti kun minä (rahanlainaaja) pääsin tänne. Silmä puhdistettiin ja mukaan annettiin lääke, mutta tokihan tuo otus jo kohta sai moskat takaisin silmiinsä. Onneksi eläinlääkäri ei nyt veloittanut hommasta mitään (viimeksi otti 85 dollaria?!?!?!!!), mutta vahingosta viisastuneena vuorasimme tällä kertaa salamanterin terraarion keittiöpyyhkeellä, ettei se saisi enää tukittua mönjää silmäänsä ja silmä voisi parantua. Puuh.

Eläinlääkäriltä juoksimme kipin kapin kotiin pikaiselle visiitille ja sen jälkeen juoksimmekin silmälääkäriin, jonne Mikellä oli aika. Mies oli lykännyt lääkäriin menoa rahan puutteen vuoksi (täällä kun on se silmälääkärissäkin käynti usein kallista lystiä), mutta lupauduin lainaamaan myös tuota toimenpidettä varten rahat, joten menimme. Ja ihan turhaan Mike oli jännittänyt, vakuutus nimittäin kattoi koko lystin ja kuukauden piilarit (125 dollaria!). Tapahtumaa piti toki juhlia, joten ajoimme kotiin Starbucksin kautta...

Mike otti munatoti-lattea (joka ei ollut kuulemma hirvittävän makeaa, en tiedä oliko se sitten hyvä vai huono asia) ja itse otin kuumaa omenasiideriä karamellikastikkeella ja kanelilla höystettynä - yksi maailman parhaista juomista. Kyytipojaksi valkkasimme vähän jotain herkkua tuosta hyllystä... Huvittavaa muuten, miten täällä aina puhutaan siitä, miten Starbucks on niiiin kallis... mutta tosiasiassa Starbucks on halpa Suomessa oleviin kahvilaketjuihin verrattuna. Kerran viikossa sitä voi aika huoletta itseään hemmotella jollain tosi hyvällä... Siis juomalla. Kun emme alkoholiakaan käytä.

Ihoni ja hiukseni viihtyvät täällä hyvin. Hiukset ovat pehmeämmät (ja kylppärin kaapista löytyy Herbal Essencesin ihanan tuoksuisia tuotteita) ja iho näyttää samettisemmalta, mikä on mukavaa. Kaipailen silloin tällöin omaan pikku asuntooni, mutta onhan siellä sinänsä ankeaa, kun ei ole edes tätä eläinkatrasta. Täällä meillä on alati pulputtava akvaario, lähestulkoon tauotta maukuva kissa sekä 6 liskoa (4 parta-agamaa, tiikerisalamanteri ja iguaani). Ja Mike, vapaapäivinään. Milo-hauvaa on luonnollisesti hirmuinen ikävä, mutta aion hemmotella murun piloille taas kotiin tultuani... Täällä odottaa jo ainakin uusi vinkulelu...

Amerikka hämmästyttää säännöllisesti monimutkaisuudellaan, kuten sillä miten sakkolapun summa voi olla 180 dollaria, mutta jos vaivaudut käyttämään päivästäsi n. 2h oikeudessa nököttämiseen ja asiasi esittämiseen n. 5 minuutissa, saat sakkolapun 25 dollarilla. Ja silmälääkäriä varten pitää täyttää pino kaavakkeita. Mielenkiintoista.

Tuossa vasemmalla olevassa kuvassa puolestaan on jotain FIKSUA. Nimittäin uutuusleffoja, joita voit vuokrata hintaan dollarilla per päivä, suoraan ruokakaupasta. Maksat pankkikortilla ja saat leffan automaatista saman tien mukaan. Voit pitää sitä vaikka viikon, kortilta veloitetaan automaattisesti se summa, miten monta päivää leffa oli vuokralla. Kaikki leffavuokraamot on tosin nyt suurinpiirtein konkurssissa, kun niitä ei enää tarvita... Tämän hienon systeemin kehitti kuulemma McDonald's.

Kuten olen moneen kertaan maininnut... Tigi on Suomessa ihan käsittämättömissä hinnoissa - ja käsittämättömässä maineessa (mielestäni). Targetista Tigejä saa jo edullisesti, Walmartista ja Pick 'n Savesta taitaa saada vielä edullisemmin. Täällä Tigi on lähinnä "kallis" päivittäistavarakaupan tuote. Itse en ole vielä nauttinut yhdestäkään Tigin tuotteesta. Olen joskus kokeillut shampoota & hoitoainetta, mutta tuoksut olivat niin imelän makeat, että jäi käyttämättä. Yksi muotoilutuote (kuvassa ylhäällä oikealla) kaapista löytyy - pari kertaa kokeiltuna. Ei onnistunut sekään mun tukassa.

Kappas vaan, maraton postaus tästä tulikin. Huomenna ja lauantaina Mike on taas vapaalla (tällä hetkellä töissä) ja tarkoituksena olisi huomenna ehkä tehdä vähän jotain kivaa (samalla kun Mike valittaa siitä, että tuhlaan rahojani, jos jotain haluan ostaa hehe...). Haluaisin mennä käymään TJ Maxxissa, joka on ihan paras paikka jos haluaa löytää (edellisen kauden) merkkitavaraa halvalla, eikä piittaa siitä, että tunnelma on vähän kuin kirpputorilla... Tämä ei ehkä Mikestä ole -hauskaa-, mutta hän pääsee lauantaina Chicagoon miekkailemaan, joten ehkä se korvaa sitten pienen Jennin ajeluttamisenkin?

Nyt voisin aktivoitua tekemään vähän lasagnea, että saisi Mikekin syödäkseen kun yöllä töistä tulee. Eilen tilasimme hääpäivän kunniaksi (haha) Pizza Hutista eväät, joita söimmekin sitten koko päivän. Mitään sen kummempia juhlallisuuksia emme harrastaneet, koska päivä oli vähän niinkuin tavallinen arkipäivä kuitenkin, kun Miken piti aamulla käydä siellä oikeudessa ja meillä oli ruokaostoksia ja muuta sen sellaista... Mutta eipä tuo mitään!