maanantai 20. joulukuuta 2010

Shoppailua Southridgessä

Viikonloppu hujahti ohitse kuin huomaamatta. Mikellä olikin enemmän lomaa kuin olimme luulleet, mikä osoittautui mukavaksi yllätykseksi. Viime yö oli ensimmäinen päivä tällä työviikolla ja seuraavaksi lomaa on aattona - jolloin menemme yöllä Miken työpaikalle suorittamaan "turvatarkastuksen". Tai näin olen ymmärtänyt. Työntekijät eivät saa mennä yksikseen ko. tsekkausta tekemään, joten käypä se ulkomaalainen vaimokin sitten seuralaisesta. Vähän erilaista joulua täällä?

Perjantaina kuitenkin kävimme humputtelemassa Southridgen ostoskeskuksessa ja visa vinkuikin ihan kiitettävästi, mistä kiitos kuuluu lähinnä israelilaisille. Sulavaliikkeinen israelilainen nuorimies onnistui nimittäin myymään mulle varsin eeppisen muotoiluraudan 50% alennuksella (en sitä 200 dollarilla olisi ostanutkaan!) ja lahjoitti vielä kaupantekijäisiksi 20 dollarin shampoon (joka muuten osoittautui fantastiseksi). Ostin myös saman sarjan 25 dollarin arvoisen hoitoaineen - kymmenellä dollarilla (ja se vasta olikin hyvää tavaraa). Mies taituroi myös hiuksiini komeat kiharat siinä samalla ja kutsui minua rakkaakseen aivan liian monta kertaa. Hiuksillani olikin melko erikoinen päivä, sillä sain eräältä myyjältä kommenttia siitä miten hiukseni ovat niin upean väriset (haalistuneet punaiset upealla juurikasvulla) ja kysyi onko tämä luonnollinen värini... No eipä ole ei. Eräs rouva puolestaan kyseli onko mulla jotain lisäkkeitä, siinä kun israelilaismies taituroi tukkaani kiharoita.

Israelilainen tyttö puolestaan onnistui myymään mulle kynsienhoitosetin, jossa oli viila, kynsinauhojen siistimiseen tarkoitettu erikoinen, mutta erittäin käyttökelponen kaksipäinen työväline, taikaviila, kynsinauhaöljy ja käsi- ja vartalovoide. Kädet on jo paremmassa kunnossa kuin aikoihin!


Emme syöneet ostoskeskuksessa, sillä siellä hinnat ovat aina kalliimmat kuin muissa ketjun ravintoloissa. Arby's vähän houkutteli, mutta tyydyimme ostamaan Orange Julius -ketjulta smoothiet sen sijaan, kuten perinteisiin kuuluu. Mike otti mansikka-banaanin, kuten aina, ja minä kokeilin perinteistä appelsiinia. Hyvää oli sekin. Pöydällä komeilee myös Miken äidille ja isäpuolelle ostamamme veitsisetti, jossa on mukana veitsi jolla voi vaikkapa leikata kenkää. Jos nyt tarvetta sille syntyy. Bath & Body Workista mukaan tarttui 5 kpl pieniä antibakteerisia käsidesipulloja ihanissa (ja jouluisissakin) tuoksuissa. Kannan aina yhtä laukussa ja täydennän varastoja Usan reissulla parhaani mukaan. Lisäksi ostin 2 isoa tuoksukynttilää yhden hinnalla, toinen niistä (vaniljainen) lähtee Miken äidille ja toinen (minttusuklaa) on pyyhkinyt kodistamme eilisen pekonin tuoksun jo lähes täydellisesti. Vaikka näillä on hintaa, on näissä myös tuoksua. Minttusuklaakin tuoksuu todellakin minttusuklaalle.

JCPenneyltä etsiskelin laukkuja ja MELKEIN tartuinkin jo yhteen mahtavan alennuksen inspiroimana, mutta ei... Mielessäni on kummitellut tietynlainen laukku jo kuukausia, enkä sitä ole vielä mistään löytänyt. Yritys jatkuu. Targetissa on muuten nyt Mulberry for Target -laukkuja - tai no, on jos on, ne myytiin jo pariin kertaan loppuun ja netistä niitä ei enää edes saa. Liikkeessä niitä vielä näytti jokunen olevan.

Ostoskeskuksessa oli myös joulupukki, jonka kanssa lapset pääsivät poseeraamaan - toiset reippaasti, toiset lähinnä vanhempien pakottamina. Kuvan saparopäiset kaksostytöt viihtyivät pukin sylissä pitkän tovin ja olivat äärimmäisen herttaisia.

Victoria's Secret on niitä paikkoja, joissa aina on pakko käydä, mutta tällä kertaa onnistuin (toistaiseksi) hillitsemään itseni enkä ostanut muuta kuin fantastisen Beauty Rush -huulikiiltopaletin, jonka kaikki kuusi sävyä vaikuttavat toimivilta (tästä kenties lisää myöhemmin). Olen hullaantunut palettiin (ja sen piparminttuiseen tuoksuun) enkä muita kiiltoja ole enää käyttänytkään.


Ostosten jälkeen mielemme teki syömään George Webb's dineriin ja tilasimme kumpikin annokset Wisconsin Fish Fryta eli friteerattua (?) kalaa ranskalaisilla, tartar-kastikkeella ja ruisleivällä (joo tuo on ruisleipää muka). Perinteinen perjantairuoka kuulemma. Ainakin Wisconsinissa. Hyvää oli (ja varmasti kaloripitoista). George Webb'sissä istuskeli myös lyhytpartainen joulupukki joka aina välillä naurahti "ho ho ho"-tyyliin...

Kaiken tämän jälkeen haimme vielä leffaksi "Men Who Stare At Goats" ja hekottelimme satunnaisesti täysien vatsojemme äärellä pikkutunneille asti... Ei hullumpi perjantai.

Lauantaina puolestaan lähdimme metsästämään (muovi)joulukuusta, mutta se onkin sitten jo aivan toinen tarina...

3 kommenttia:

Juhannusruusu kirjoitti...

Mun omat Amerikan kokemukseni rajoittuvat viikkoon New Yorkissa 9 vuotta sitten, mutta sitäkin kiinnostavampaa on kuulla muita kokemuksia maasta. Joskus vielä (kun lapset vähän kasvavat), matkustamme sinne uudelleen ja toivottavasti ehdimme tutustua maahan vähän enemmän. Kommentoida en siis juuri osaa, mutta mielelläni luen kokemuksistasi.

Rauhallista joulua sinne rapakon taakse.

Ilmi kirjoitti...

Kuulostaapa hyvältä shoppailureissulta!! :D

Mutta ruisleipä?? No, ehkä jos sitä katsoo aurinkolasit päässä tai jotain niin se näyttää tarpeeksi tummalta sitten... On ne ulkomaalaiset ruuat hassuja!! :P

RubyWoo kirjoitti...

Kateellisena luen teidan shoppailureissua :D Tahtoo kanssa sinne amerikan maalle shoppailemaan (menisin varmasti sekaisin ;) xD