Oikeus sosiaaliturvaan

Lämpimähkön ja aurinkoisen viikonlopun jälkeen paluu arkeen alkoi räntäsateen merkeissä... Lisäksi aamuvalmistelujen aikaan aika hurahteli ohi kuin siivillä ja sain suorastaan juosta töihin. En kuitenkaan pystynyt keskittymään enää sen jälkeen kun tauolla soitin Kelaan viime perjantaina saamani kirjeen tiimoilta. Ilmoittivat nimittäin Kelasta, että he pyrkivät nyt selvittää oikeuteni Suomen sosiaaliturvaan. Mukana tuli kaavake Y 39, jolla ilmoitetaan muutosta ulkomaille sekä oleskelusta ulkomailla. Kirjeessä mainittiin, että olin heille toimitetun tiedon mukaan lähtenyt ulkomaille 7.12.2010, mutta siinä ei mainittu minkäänlaista paluuaikaa, vaikka sekin oli heille työvoimatoimiston puolesta toimitettu. Kela oli itsekseen päättänyt, että olen päättänyt mennä pidemmäksi aikaa oleskelemaan Usaan ja mahdollisesti myös töihin sinne. Ihme kyllä, Kela myös päätti muutama päivä tuota kirjettä ennen, että työmarkkinatuen maksamiselle (maaliskuulta) ei ole mitään estettä, koska olen palannut Suomeen 4.3.2011.

Siitä asti kun reilu kuukausi sitten palasin Suomeen, olen saanut jatkuvasti taistella erilaisten valtion laitosten kanssa milloin mistäkin asiasta. Tuntuu, että koko maa rankaisee taas siitä, että nautin mieheni seurasta melkein kolme kuukautta matkalla, jonka olin saanut lahjaksi. Menoni maksoin matkan ajan visakortillani, jota maksan nyt palkoistani takaisin. En nauttinut matkani aikana mistään sosiaaliturvan eduista. Kun saavuin Suomeen, hakeuduin työttömäksi työnhakijaksi etsittyäni jo Usassa ollessanikin Suomesta töitä. Sainkin työpaikan melko pian, kuten tiedätte. Vieläkään en ole saanut maaliskuulta minkäänlaista työmarkkinatukea, vaikka päätös on tehty. Sosiaalitoimistosta anoin tilapäisesti perustoimeentulotukea, kunnes saisin töitä. He eivät maksaneet sitä maaliskuulta, koska olettivat, että olin ulkomailla, vaikka ihan itse omalla allekirjoituksellani varustettuja papereita Suomesta lähetinkin. Asia on nyt selvitetty ja odottelen maaliskuulta jotain rahoja. Huhtikuulta onneksi sain sen verran, että vuokranmaksu onnistui ja jääkaapissa on taas muutakin kuin valo. Jouduin jo useaan otteeseen lainaamaan vanhemmiltani rahaa mm. lääkkeisiini, koska käsittely venyi kuukauden mittaiseksi... 

Nyt sitten taistelen puolestaan Kelan kanssa, kun siellä mietitään mitäs tuhmuuksia olenkaan tehnyt. Kun soitin sinne, kertoivat että yli 1 kk pituisesta ulkomailla oleskelusta olisi pitänyt ilmoittaa Kelaan. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole missään Kelan sivulla. Ainoa, mistä sivujen mukaan pitää ilmoittaa, on muutto ulkomaille, oleskeltiinpa siellä mikä aika hyvänsä. Kelassa käydessäni virkailija myönsi, että tätä tietoa ei todellakaan ole heidän sivuillaan yhtään missään, se olisi ilmeisesti vaan "pitänyt tietää". Olen ollut ulkomailla aina vain ja ainoastaan lomamatkalla ja töitähän siellä ei voi tehdä ilman työlupaa, mitä en ole koskaan edes yrittänyt hankkia.

Kela halusi, että selvitän heille nyt KAIKKI ulkomaan matkani viime vuosilta. Missä olen ollut, miten kauan ja miksi. En enää päivälleen tai edes kuukaudelleen muista jotain 5 vuoden takaisia matkoja, mutta yritin nyt jotain muistella. Milloinkaan aikaisemmin en näihin ongelmiin ole törmännyt, ilmeisesti siksi, että Pohjanmaalla työkkäri ei ilmoitellut Kelalle menoistani missään vaiheessa. Tampereella puolestaan oltiin asiassa reippaita ja aktiivisia. En arvannut, että joutuisin nyt taistelemaan oikeudestani sosiaaliturvaan omassa kotimaassani!

Kelan mukaan sillä ei ole välttämättä mitään merkitystä, että olen syntynyt Suomessa, Suomen kansalainen, Suomessa töissä, Suomessa pysyvästi asuva jne. Sosiaaliturvan voin silti menettää, jos Kela katsoo, että olen viimeisien vuosien aikana ollut ulkomailla "liikaa". Kerran vuodessa ei kuulemma ole liikaa, mutta se, että olen ollut ulkomailla miltei 3 kuukautta kerralla, saattaa olla liikaa Kelalle. Olisihan se mukavaa, jos mulla olis ollu rahaa ja mahdollisuutta matkustaa Usaan vaikkapa 3 kertaa vuodessa alle kuukauden matkalle. Lentoliput kuitenkin ovat vähintään 600 euroa per reissu, joten milläs lähdet? Mike puolestaan saa lomaa töistä ainoastaan 2 viikkoa vuodessa. Kela siis katsoo, että sen lisäksi, että työttömänä ollessa multa viedään oikeus työmarkkinatukeen Usassa asuvan puolisoni palkan perusteella (vaikka en häneltä koskaan ole mitään saanut (ja sillähän ei Kelalle taas ole mitään väliä)), mun ei myöskään tarvitse nähdä tätä puolisoa kuin ehkä kuukauden ajan per vuosi. 

 

Haluaisinpa siis haastaa kaikki Kelan naimisissa/avoliitossa olevat päättäjät elämään kuusi vuotta niin, että näkevät puolisoaan vain 4-6 viikkoa vuodessa. Jos se tuntuu heistä miellyttävältä tavalta elää, niin luovun mielelläni oikeudestani Suomen sosiaaliturvaan.