Ja viikko alkoi sairastellen

Eilinen menikin sitten aika pitkälti pedissä, mikä pisti vihaksi, sillä iltapäiväksi oli ollut suunnitteilla mukavaa syöminkiä kaverin kanssa. Heti aamusta kuitenkin arvasin, ettei ruoka tule maistumaan. Heikotti, oksetti, väsytti ja ällötti sen verran, että kylmän hien kourissa päädyin pitämään sairaspäivän. Ja onneksi pidin. Nukuin yhteensä 7h päiväunia, enkä jaksanut juuri hirmuisesti pistää suuhuni, mutta onneksi mitään ei tullut ulos samaa tietä.

Join kolmisen pannullista teetä siinä toivossa, että kurkkuni parantuisi, mutta vieläkin siellä tuntuu jotain hieman outoa, luonnon tropeista huolimatta.

Tänään olin sitten kuitenkin jo ihan normaalisti töissä, mutta ihme kyllä, yhä väsyneenä, vaikka luulisi, että kaiken tuon nukkumisen jälkeen ei väsymys enää vaivaisi. Yöunet jäivät kuitenkin heikoiksi, koska johonkin aamu viiteen saakka menossa oli varsinainen liskojen yö. Tuntui, että nukuin koiranunta koko yön ja luulin jo kuudelta, että pitää lähteä töihin. Ähhhhh.

Huomenna aamusta onkin sitten edessä jotain niin ihanaa kuin laboratoriokokeet, jee. Sitä odotellessa...

Sunnuntain shoppailukierros sateessa

Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut lähteäväni jonain päivänä ihan vaan ostoksille. Eilinen meni aika pitkälti siivotessa, joten ei sitten tullut lähdettyä, mutta tänään lähdin, vaikka sadekin alkoi juuri kun pääsin ovesta ulos. Tyypillistä.

Ensimmäisenä pyörähdin Aleksi 13:ssa, jossa hipelöin piiiiitkän O.I.S.in laukkua, mutta jätin sen kuitenkin kauppaan, koska loppujen lopuksi väri oli vähän turhan harmaa makuuni. Yksi kiva harmahtavan beigeraitainen huivi puolestaan lähti mukaan ja sitten Tamaris-kengät, sillä tuurillani kaikki kengät ja laukut olivat -20% alennuksessa, eikä kengillä ollut muutenkaan mikään paha hinta laatuun nähden. Toivonkin, että näillä viiletetään nyt sitten useampikin kesä. Eivät ehkä maailman kauneimmat jalkineet, mutta sisäinen mummoni arvostaa sitä, että kengillä jaksaa kävellä.

Tamaris-kengät, 47,90 € (alennuksen jälkeen)

Seuraavana kulkuni kävi KappAhliin, jossa sovitin itseni nihkeäksi ja lähdin lopulta pois 3 puseroa, korvakoruja ja rannekorua rikkaampana - ja muutaman kympin köyhempänä. Sain siellä ale-tuotteista vielä puolet hinnasta pois, ikävä kyllä valitsemistani tuotteista vain kaksi oli alennuksessa, kuten yleensä. Ostin mukavan, ohuehkon mustan hupparin (jota olen itseasiassa siellä katsellut ennenkin), valkoisen koristeellisen ohuen paidan, jossa on semmoinen vekkuli kuminauhahelma, eli päällä se on vähän pussimainen. Ostin myös hieman samalla tekniikalla toteutetun hennon vihreän t-paidan sitä edes sovittamatta. Ihastuin väriin. 

Rannekorun sain kolmella eurolla, samoin korvakorut.

KappAhlin jälkeen oli vielä aivan pakko käydä Indiskassa pikapikaa, vaikka sulkemisaikaan oli enää 10 minuuttia. Kirmasin suoraan astiaosastolle ja tadaa, tein löydön!

Kuppi ja lautanen olivat 9,90€, mutta sain 20% alennusta tänään kaikista sisustustuotteista ja näemmä myös nämä laskettiin sisustustuotteiksi! Kylläpä kävi tuuri. Taidan hakea vielä lisääkin näitä, ostin nyt vain kaksi paria, mutta olisihan se ehkä kiva jos mulla olisi jotain kuppeja jopa neljälle... Tällä hetkellä kun kaikkia on vain kaksi samaa... hehe...

Mukaan lähti myös jotain liian söpöä, nimittäin "kilpikonnakillutin". Kai tälläkin on jokin syvällisempi merkitys, mutta se nyt vaan sopi täydellisesti tuohon keittiöön ostamaani räsymattoon ja jostain syystä sinisen ja vihreän sävyt nyt juuri vetävät puoleensa ihan mielettömästi.

Liian söpö! (karvoista huolimatta)

Nyt menen tekemään fetasalaatin, sillä nälkä vaivaa jo kovasti. Pesen myös uudet kuppini ja nautin sitten jälkiruuaksi Nippon Green -teetä.... Mmm-mmm...

Luonnossa ja luonnosta

Viime päivät ovat menneet 99% kotisivuni ja kuvagalleria-blogini parissa hääräten, mitä vapaa-aikaan tulee. Keskimäärin sateinen, pilvinen ja tuulinen sää ei ole hirvittävästi motivoinut poistumaan neljän seinän sisältä. Käytin polkupyöräni virallisessa huollossa ensimmäistä kertaa - ja olen sentään ostanut kyseisen menopelin jo vuonna 2004. Huolto maksoikin sitten huikeat 125 euroa - sisältäen uudet renkaat. Nyt varmasti kelpaa sitten jo ajellakin, kun jopa vaihteet toimivat.

Olen taas innostunut kuvaamaan. Kaikkea. Löysin vihdoinkin toimivat asetukset ja pääsin vauhtiin. Kamera yhä valittaa säännöllisesti pattereista, mutta sainpa sillä nyt muutamia kauniita kuvia ihanasti kukkivista puista ja pensaista tässä lähialueilla. Olin myös bongaavinani yhden kuolleen pikselin... Tämä on kyllä melkeinpä parasta aikaa vuodesta, kun kaikki alkaa kukkia, mutta sää ei ole vielä hirvittävän kuuma.

 Tallipihan tuntumassa kukkivat syreenit, joiden tuoksu on huumaava.

Anttilan kulmilla puolestaan kukkivat nämä... kenties jonkinlainen omenapuu?

Innostuin myös tällä viikolla käymään viimein Runsaudensarvessa, mutta en uskaltautunut vielä ollenkaan teeosastolle, sillä pelkäsin ostavani koko paikan tyhjäksi jo muutenkin. 

Ostinkin sitten pussillisen erilaisia pähkinöitä, pari isoa papaijatankoa, 3 erilaista energia/välipala/proteiini-patukkaa ja inkiväärilimonaaTia. Papaijatangot olivat aivan parhaita, niitä täytyy pian saada lisää. Patukoista en oikeastaan hirvittävästi piitannut. Raakasuklaa vaatii kyllä totuttelua, mutta ei se pahaakaan ollut. Tuo Trek-patukka oli mielestäni aika YNGH, mutta Builder's -patukka oli itseasiassa ihan jees. Loppuun syöminen vaan tökki jokaisen kohdalla... mutta etenkin Builder's -patukka piti hyvin nälän poissa! Söin sellaisen eilen töissä vähän ennen klo 11 ja selvisin näin pelkän n. klo 7 aikaan nautitun aamupalan voimalla liki kolmeen. Inkiväärilimua en välttämättä himoitse uudestaan... siinä oli pelottavan mausteinen jälkipotkaisu.

Tälle päivälle on suunnitelmissa ainakin siivousta, tosin harkinnassa oli myöskin pieni shoppailukierros, mutta siellä näyttää aika ankealta ja tuuliselta...

Hyvää viikonloppua kaikille!

Kävellen

Paula's Choice BHA -kuorinta

Satuin jokin aika sitten voittamaan Facebookin kautta arvonnasta (ihme) Paula's Choice -sarjan BHA-kuorinnan. En ollut koskaan aiemmin kuullutkaan koko tuotesarjasta ja ryhmäkin oli vasta jokin aikaa sitten perustettu ja voitin ilmeisesti toisen koskaan järjestetyn arvonnan! En ollut myöskään koskaan kokeillut minkäänlaista happokuorintaa. Pelkäsin kuollakseni, että naamani irtoaa.

Ei irronnut. Itseasiassa tuote yllätti positiivisesti monin tavoin - samoin kuin saamani mukava ja henkilökohtainen asiakaspalvelu. Siitä inspiroituneena päätin kirjoittaa pienen arvostelun tuotteesta tänne blogiini ja jakaa sen samalla Facebookissa kiinnostuneiden kesken. Hyvässä lykyssä saan ehkä Paula's Choicelta vielä muutakin testattavaa. (Vinkki vinkki.)

Kerroin sähköpostissa ensin hieman ihostani, jonka perusteella sain sitten postissa Paula's Choice 1% Beta Hydroxy Acid Gel -kuorinnan (kuvassa 2% kuorinta), joka on ensisijaisesti suunnattu normaalille ja rasvoittuvalle iholle. Ihoni on mielestäni kaikin puolin melko normaali, ongelmani on lähinnä suuret huokoset ja hieman epätasainen väri (joka kuitenkin meikkivoiteella peittyy aika hyvin). Aloitin tuotteen käytön varovasti, sillä se sisälsi jotain samoja aineita kuin esim. aspiriini, joka saattaa laukaista astmakohtauksen, mikäli olet astmaatikko (kuten minä). Tuotehan ei kuitenkaan imeydy verenkiertoon, joten varsinaista vaaraa ei sinänsä pitänyt olla, mutta olin varovainen.

Aloitin käyttämällä tuotetta jättihuokosiini nenän ja otsan alueella, koska arvelin, että niissä kohdissa iho on myös paksuin. Koska en kokenut mitään negatiivista reaktiota, laitoin seuraavalla kerralla tuotetta reippaasti myös poskille ja leukaan. Poskipääni kun kiiltelevät aina innokkaasti. Noudatin tuotteen käyttöohjetta ja laitoin sen puhdistetulle iholle ja päälle sitten kosteusvoiteen. Annoin geelin kuitenkin ensin imeytyä hieman - eikä siihen mennytkään kuin hetki. Aamulla ihoni näytti rauhalliselta ja tyytyväiseltä, eikä kiillellyt.

Kun olin käyttänyt tuotetta joka ilta, ehkä viikon ajan, ihoni tuntui jokseenkin pintakuivalta ja suun ympäristö hilseili pikkuisen, joten siirryin käyttämään tuotetta taas vain niillä rasvaisimmilla alueilla. Aina tuotetta käytettyäni huokoseni näyttävät pienemmiltä seuraavana aamuna, mikä on suoranainen ihme, sillä yleensä mikään tuote ei ole saanut huokosissani mitään oikeasti positiivista muutosta aikaan. Nyt käytän tuotetta satunnaisesti koko kasvoille, ihon tarpeiden mukaan.

Parasta tuotteessa:
- Todella riittoisa, n. 20 sentin kolikon suuruinen määrä riittää koko kasvoille
- Mieto tuoksu (odotin jotain vahvaa ja happoisaa)
- Miellyttävä koostumus (ei valu ympäriinsä, mutta ei myöskään ole mitään tahmaa)
- Toimii jopa jättiläishuokosiin

Voin kyllä suositella Paula's Choice -sarjan BHA-kuorintoja oikeastaan kaikille, joilla on jotain iho-ongelmia. Onnistuin nimittäin bongaamaan netistä pari muutakin arvostelua, kuten tämän. Skin So Deep -blogin Loralla oli pahoja iho-ongelmia, joihin 2% liuoksesta löytyi ratkaisu. Itselläni ongelmat eivät ole olleet mitenkään järisyttäviä ja olenkin ehkä käyttänyt tuotetta lähinnä juuri huokosteni takia ja ennaltaehkäisevästi. Eipä ole iho pahemmin kukkinut... Sarjaa voi Suomessa hankkia Paula's Choicen nettikaupasta.

(Tämä postaus oli ajastettu julkaistavaksi ke 25.5. klo 14:30. Ja ei, tämä ei ollut maksettu mainos.)

Terapian tarpeessa

Maanantait on sitten joskus aivan liikaa. Kuten tänään. Pääsin sentään lääkäriin asti aamulla kuivana, mutta siihen se riemu loppuikin. Poistuessani lääkäristä (pyörällä) kastuin onnistuneesti läpimäräksi ja jouduin menemään kotiin kuivattelemaan ja vaatteita vaihtamaan ennen kun pystyin lähtemään töihin. Niin ja olihan se lääkärikin ollut myöhässä, mutta se nyt on ihan normaalia.

Työpäivä alkoi kunnon stressiannoksella ja jo eilisen aikana viimein helpottanut päänsärkykin palasi entistä vihaisempana ja toi mukanaan myös närästyksen. Fantastista. Tein kuitenkin onnistuneesti kaiken mitä pitikin, ennen kun painelin Anttilaan rauhoittamaan hermojani (ensimmäistä kertaa aikoihin) shoppailemalla pikkaisen. Retail therapy, katsos.

Ostin sitten design munakupit. Marimekkoa. Nyt ei tarvi vanhempien enää harmitella kyläillessään, että ei ole munakuppeja! Ostin lisäksi myös hieman (okei, paljon) edullisempia pirtsakan vihreitä munakuppeja, sekä iloisen pienen rikkalapio + harja -setin keittiöön leivänmuruja siivoilemaan.

Omistinkin itseasiassa jo entuudestaan soman, hieman isomman rikkalapio-setin, mutta se on Usassa ja siitä on muistaakseni harja kadonnut jo ajat sitten hornan tuuttiin. Tämä uusi sopii sitäpaitsi paremmin cupcake-keittiöpyyhkeisiin...

Eteiseeni on jo pidemmän aikaa kaivattu jotain järkevää, ei-muovista (ja rumaa) säilytyskoppaa käytössä oleville huiveille ja sen sellaisille. Tämä, mitä ilmeisemmin japanilaisista (?) sanomalehdistä valmistettu kori palvelee tarkoituksessa erinomaisesti, ollen sen verran pehmeä, että huivit eivät tartu reunoihin kiinni. Kyllä, kuvassa on myös ikivanha pyöräilykypäräni, jota käytin viimeksi tänä aamuna, koska Tampereen liikenne on saanut jopa allekirjoittaneen varuilleen...

Ruusut ilahduttavat edelleen, wanhan Canonin kuvanlaatu ei. Jotain lienee hitaasti hajoamassa, sillä pömpeli kieltäytyy toimimasta ellei kyydissä ole uudet, täyteen ladatut patterit ja kuvat ovat rakeisia kuvasipa sitten millä asetuksilla tahansa - ellei käytä salamaa. Vihaan salamaa. Rakastan luonnonvaloa.

Koska remppamiehet sottasivat mattoni, enkä niitä juuri nyt puhtaiksi saa, sain hyvän syyn hankkia uuden maton keittiöön. Kylppäriin en löytänyt mielestäni, kenties nakitan vanhemmat hakemaan sellaisen Ikeasta, mikäli ensi viikolla siellä poikkeavat. Tässä kuitenkin keittiön uusi matto, räsymatto-linjalla jatketaan:

Haluaisin itseasiassa tähän huoneen puolelle myös räsymaton kesäksi... Olen nyt jostain syystä ensimmäistä kertaa vuosikausiin innostunut sinisestä väristä... Kenties se on luontainen jatkumo kaikelle hamstraamalleni violetille?

Nyt odottelen vielä myöhäisillaksi vieraita, nimittäin isäni ja nuorempi isosiskoni ovat tulossa poikkeamaan kotimatkallaan. Siskolla kävi nimittäin aika ikävästi. Hän osti juuri viime viikolla vähän käytetyn auton ja lähti sillä viikonloppuna reissuun - kotimatkalla auto jumitti Hyvinkäälle, eikä sitä saatu sieltä millään enää liikkeelle, joten isä lähti siskoa hakemaan. Vakuutus puolestaan kattaa auton hinauttamisen ainoastaan lähimpään Nissania huoltavaan paikkaan, ei kotiin asti... Melko ikävää. Kaikesta tästä asian teki vielä astetta hankalammaksi se, että siskoni on kuuro. Avun saaminen oli siis jo haaste sinänsä ja nyt poloinen on jumittanut Hyvinkäällä koko päivän, jossain huoltoasemalla. Täällä onneksi sitten odottaa lämmin tee ja äidin leipomat pullat (pakasteesta), toivottavasti se vähän lämmittää, että jaksaa kotiin asti.


PS. Poikakin (ja Leijonat) on tänään Tampereella, mutta missasin onnistuneesti tämänkin tapahtuman...

Erikoiset venttiilit

Voi jumaleissön kyllä mikä viikko takana. Alkuviikko meni jääkiekon takia ihan sekaisin, unirytmeistä ei ollut tietoakaan ja sitten oli sitä taiteilijaa ja ja ja... eilen sitten aamuani ilahduttivat viimein ne remppamiehet...

Näin kommentoin kuvan kera tapahtumia Facebookissa eilen (perjantaina): 

- Tuo epämääräinen (joskus tod. näk. sininen) mytty tuolla osoittautui jonkinsortin paidaksi. Meillehän tosiaan ilmoitettiin ensin että viikolla 17 alkavat tuunailla pattereita tuolla kellarissa ja että sitten viikolla 18. alkaisivat asunnoissa säätää pattereiden venttiileitä ja että asiasta ilmoitetaan ASUNTOKOHTAISESTI. 

Asuntokohtaisesti tarkoitti kuitenkin sitä, että 17. päivä tipahti luukusta lappu missä sanottiin että työt tässä RAPUSSA alkavat 18. päivä ja kestävät n. viikon ajan joka päivä klo 8-16. Tänä aamuna ukkelit sitten ‎tupsahtivat sisään ja kun kysyin mistä aloittavat, lampsi eka ukkeli keittiöön paskaiset buutsit jalassaan ja tuumasi että täältä. Tuumin, että hyvä, pystyn siis laittautumaan valmiiksi töihin tuolla kylppärissä. Hörppäsin teen loppuun ja menin kylppäriin - tai yritin mennä, sillä pöntöllä istui mies KOKO HELVETIN PATTERI SYLISSÄÄN. 

Kolmas mies kirmasi huoneeseen (mutta jätti ihme kyllä kenkänsä ulos) ja kiskaisi koko ruokapöytäryhmän pitkin laminaattia lattian keskelle. Eka mies oli vain pyytänyt että siirtäisin verhon syrjään... Jeps. En sitten päässyt enää jääkaapille hakemaan eväitä, enkä kylppäriin laittautumaan, joten lähdin töihin... Ja kotiin tullessa sitten alkoi siivoukset. Tämä kylppäri oli kyllä tosi ihana ylläri. Tästä kuvasta ei ees näy kaikki se mystinen KARVANÖYHTÄ mitä lattialla oli, eikä erotu ne tummat kengänjäljet valkoisessa matossa... -

Lohduttauduin sitten näillä:

Söin lounaaksi tarkoittamani tomaatti-mozzarellaleivän ja omena-mango-jugurttijuoman. Kaveriksi jääkaapista löytyi Fazerin ihanaa tummaa suklaata... Torstaina ostamani Reilun Kaupan ruusut ilahduttivat vielä siivousurakan jälkeenkin...

Nyt olen lähdössä kaverin luo illanistujaisiin joksikin aikaa, joten palaillaan taas astialle.

(Myöhäis)iltavuoro

Yötöissä vois olla huonommissakin maisemissa...

Koska olen mukava, menin vielä vierailevan taiteilijan kanssa Subwayhin syömään, koska rouvalla oli nälkä (ja kyllä mullakin) ja asunnolla ei ollut juuri kuin kaffetta. Mukava nainen, toivottavasti viihtyy!

Tämä päivä on ollut melkoista hässäkkää. Pääsin sängystä ylös vasta puoli kahdeksalta ja juoksin ympäriinsä pää kolmantena jalkana. Siistin kämppää siltä varalta, että jos pattereita säätämään aikovat miehet käyvät päivän aikana... Petasin sängyn, tein smoothien evääksi/aamupalaksi, söin, kävin suihkussa ja olin suhteellisen tehokas. Töistä kotiuduin n. puoli viideltä ja ennätin istuskella kotosalla suunnilleen kolme varttia (nekin koodaillen), ennen kun piti rientää leffaan. Pirates of the Caribbean oli hyvä, parempi kuin edellinen ja 3D-elämyksenä jotain uutta. Olin aina luullut, etten voi edes katsoa 3D-leffoja näiden silmälasien takia, mutta kyllä se onnistui. Ainut vaan, että lasit nököttivät koko ajan ikävästi nenän päässä, tuntuen siltä, että ne putoavat. Se vähän pilasi muuten kivaa elämystä.

Leffan jälkeen ennätin taas hädin tuskin pyörähtää kotona kun piti lähteä kaupungille vastaanottamaan tuota taiteilijaa. Ja nyt sitten viimein ollaan kotona... kellokin näyttää jo keskiyötä... zzzz...

PS. Kuvien laatu on siksi niin surkea, että pyöräytin ne tänne Facebookin kautta... 

Töitä töitä

Olen porskuttanut viimeiset pari päivää 4-5 tunnin yöunien voimalla. Eilen otin parin tunnin päiväunet, mutta muuten mennään vahvassa univajeessa. Olen kukkunut ensin Leijona-menestyksestä riemuiten ja sitten miehen kanssa yömyöhään chattaillen, omaa tyhmyyttä siis suurimmaksi osaksi. Pärjää pärjää, jaksaa jaksaa.

Tämä aamu ei lähtenyt käyntiin kovinkaan onnistuneesti. Iskin torkkua viimeiseen asti ja sain juosta hiki päässä töihin - paitsi että muistin vähän ennen pihaan kääntymistä, että olin sitten jättänyt evääni eteiseen. Pakkohan ne oli hakea, olisivat pilaantuneet päivän aikana. Hain sitten samalla polkupyöräni ja yritin sotkea sillä töihin renkaat lähes tyhjinä. Fiksua sekin. Pyörän rehasin mukaan ihan vaan siksi, että tänään oli taas kutsukorttien postittamista tiedossa ja satojen korttien roudaaminen käy huomattavasti vaivattomammin jos apuna on polkupyörä.

Samalla reissulla kävin myös työkaverin kanssa heittämässä hyvästit vieraana olleelle tanskalaistaiteilijalle ja hakemassa sekä residenssin, että työpajan avaimet pois. Tuolla reissulla kuvasin puhelimellani myös tuon melko miellyttävän maiseman... Viihtyisin itsekin tuossa asunnossa vallan mainiosti... Taiteilijalla tosin oli ollut vähän ihmettelemistä sunnuntai-maanantai-yönä, kun kansalaiset kerääntyivät tuohon torille juhlimaan maailmanmestaruutta - lähinnä alasti. Onneksi hän tajusi ottaa tilanteesta kaiken hyödyn irti ja käytti hulinatunnit tapahtumien ikuistamiseen kameran avulla - paraatipaikalta.

Vähän sen jälkeen, kun pääsin takaisin töihin, alkoi taivaalta tulla vaikka mitä. Ensin vettä, sitten lisää vettä, lopulta jäätä rakeiden muodossa ja sitten taas lisää vettä. Ukkonen jyrisi ja tuntui iskevänkin johonkin ihan lähelle. Valitsinkin siis erittäin loistavan päivän sotkea pyörällä töihin... Onneksi pahin oli jo ohi, kun lähdin kotimatkalle ja onneksi sitä kotimatkaa ei ollut kovinkaan paljon.

Kotona innostuinkin sitten jatkamaan työskentelyä ja hankin itselleni tilaa webbihotellista ja oman domain-nimen, jonka todennäköisesti saan käyttööni tällä viikolla. Mietinkin juuri, että teenkö sivut vain työnhakua varten, vai pitäisikö samalla esitellä myös muuta... Olen vähän tässä pähkäillyt samalla pienimuotoista yritystoimintaa, käännöstöitä, kotisivupäivityksiä yms. Katsotaan!

6-1 Den glider in i mål igen - igen, igen!

Kiitos Leijonille ikimuistoisesta yöstä!
Kuva: Suomi jääkiekon maailmanmestari 2011 -sivu Facebookissa

Viisut veisattu

Melkoista meininkiä Euroviisuissa, jotka onnistuin ihme kyllä tapittamaan loppuun saakka, vaikka pilkinkin tasaisen karmivan popin tuudittamana... Kärkijoukosta sydäntäni ei sykähdyttänyt oikeastaan kukaan, paitsi ehkä pirteät irkkupojat, Jedward, joka ei ehkä euroviisuhenkinen biisi ollut, mutta siinä oli jotain sopevaa.

Jedward - Lipstick

Muuten olin lähinnä järkyttynyt esim. Ruotsin ja Tanskan menestyksestä. Ruotsin biisi (jonka alku oli muuten ilmeisesti pöllitty Boney M:n Rasputin -biisistä) oli jotain täysin turhaa ja Tanska puolestaan oli kopioinut biisinsä Ruotsilta (joka yritti biisillä euroviisuihin), joka puolestaan oli kopioinut sen Japanilta 2006. Sen lisäksi biisiä on kopsaillut mm. Blünchen happy hardcore biisissään "Herz an Herz", että melkoinen kiertopalkinto on kyseessä. Tiettävästi biisin teki aivan ensimmäisenä japanilainen Mucc. (Itseasiassa tykkään kovasti tuosta japaninkielisestä!)

Harmittelin, ettei Norjan suloinen biisi "Haba haba" päässyt finaaliin asti, sitä olisin nimittäin voinut äänestääkkin ihan vaan pirtsakkuuden takia. Ehkä biisi ei sopinut euroviisuihin, ollen liian... Keniasta?

Stella Mwangi - Haba Haba

Olin onnistuneesti missannut kaiken Euroviisuihin liittyvän ennen eilistä iltaa, mutta silti tuntui siltä, niinkuin olisin kuullut 80% biiseistä ennenkin... Mitä se sitten niistä kertookaan?

Kuulin siis vasta eilen ensimmäistä kertaa Suomen Paratiisi Oskarin (ihme nimi?) herttaisen ja opettavaisen biisin, mutta täytyi sanoa, että se oli kyllä tosi söpö. Oskari sai symppispisteitä ainakin kansainväliseltä lehdistöltä, sääli vaan että tänä vuonna(kin) paremmin tuntui menestyvän lyhyet mekot, hiuslisäkkeet, lavashowt ja epilepsia-valot...

Sanoin kyllä, että en katso enää ikinä euroviisuja jos nyt Ruotsi tai Tanska voittaa... mutta nyt kyllä meni luottamus koko kisaan muutenkin. Miljoona entistä äiti Venäjän maata äänestää toinen toistaan, biisin sisällöllä ei tainnut olla mitään väliä. Olin kyllä vähän yllättynyt, ettei Suomi saanut edes säälipisteitä ja että Ranskan komeaääninen oopperalaulajakin jäi lehdellä soittelemaan...

PS. Ratsastin muuten eilen 2 tuntia, yhden koulutunnin ja sen perään heti estetunnin ja nyt tuntuu lihaksia löytyvän taas ihan uusista paikoista...

Pikakuulumiset kamerattomana

Vasemmalla kuvassa näkymä työhuoneeni ikkunasta. Maiseman pilaa vain kaivinkone ja muut työmaavempeleet... Oikealla puolella kuvassa Doris-auto, joka mainosti ilmeisesti jotain baaria tms., mutta oli niin söpö, että oli pakko kuvata! (Kännykällä molemmat)

Saavuin sitten eilen tänne Pohjanmaalle hirvittävällä kiireellä ja siinä hötäkässä unohdin kameran kotiin. Hyvä minä.

Tänään olisi tarkoitus mennä ratsastamaan ja illalla kenties kaverin kanssa kahville. Huomenna edessä on kotimatka toivottavasti vähän vähemmän saunaa muistuttavalla junalla ja illan Suomi - Ruotsi -pelin katsominen kylmä hiki iholla, kuten eilinen peli Venäjää vastaan... En muista kyllä koskaan nähneeni niin kaunista kiekkoilua.

Mutta kenties tuo aihe ei ole niitä lukijoiden suosikkeja...

Toivotankin kaikille erinomaista viikonloppua, miten sen sitten vietättekään!

Toukokuun kosmetiikkasuosikit

Wella Pro Series -shampoot ja hoitoaineet

Ostin jokin aika sitten itselleni Wella Pro Series -sarjan värjätyille hiuksille tarkoitetun shampoon ja hoitoaineen, sillä suuri koko (500ml) ja edullinen hinta (6,90€) houkuttelivat kokeilemaan, etenkin kun tuoksukin miellytti nenää. Olen lapsesta saakka ollut hirmu nirso sen suhteen, mille tukka-aineet saavat tuoksua. Wellan tuoksu oli hyvin miellyttävä ja tukka tuoksuukin hyvältä vielä seuraavanakin päivä (ellei nyt satu vaeltelemaan pakokaasun katkuisilla kaduilla koko päivää). Shampoossa parasta on se, että se todellakin vaahtoaa. Vaikka vaahtoamattomatkin shampoot kuulemma puhdistavat, en itse saa ollenkaan peseytynyttä fiilistä ilman tuota vaahtoa. Shampoo ei takkuunnuta hiuksiani mitenkään erityisesti, mutta hoitoaine puolestaan tekee hiuksista niin silkkiset, että päähän ei jää takun takkua. Olen antanut hoitoaineen vaikuttaa sillä aikaa kun pesen itseni ja lopputulos on joka kerta ollut yhtä ihana. Hiukseni ovat aina olleet melko karheat, mutta tällä hetkellä ne tuntuvat lähinnä vahvoilta ja terveiltä. Suosittelen!

Yves Rocher Jardins du Monde Intian puuvillankukka -suihkugeeli

Tästä ei tuoksu enää parane! Ostin ennen Usan matkaa sarjan deodorantin (3,00€ verkkokaupassa) ja rakastuin tuoksuun silmittömästi. Surin pitkään deon loputtua, vaikka ostinkin tilalle amerikkalaista Secret -sarjaa olevan deon, jonka tuoksu on hyvin puhdas ja raikas. Intian puuvillakukan tuoksu on kuitenkin mitä hurmaavin, etenkin kesäksi. Suihkugeeli irtoaa hintaan 2,00€ juuri nyt verkkokaupassa, normaalihinta on 3,50€. Ei ole hinnalla pilattu, etenkin kun tuote on todella riittoisa. Tilasin juuri hetki sitten itselleni tämän ja uuden deodorantin, joka odottaa vielä käyttöä...

Samaan hengenvetoon voin myös suositella Pur Désir de Lilas -suihkugeeliä niille, jotka muistelevat kaiholla sitä kesämökin rantasaunan saippuan ihanaa syreenintuoksua... Sitä tuoksua nimittäin äitini kaipaili vuosikaudet, eikä löytänyt nykyajan syreenisaippuoista samaa puhdasta tuoksua - kunnes sai äitienpäivälahjaksi Pur Désir de Lilas -suihkugeelin (ja käsisaippuan) lehtitilauksensa lisäksi. Suihkugeelin hinta on 6,20€.

Lumene Arctic Aqua Deep Hydration Night Cream -yövoide

Ihoni on voinut kohtuullisen epämääräisesti viimeaikoina. Päivisin tuntuu siltä, että se on rasvoittuva, etenkin nenän, otsan ja poskipäiden alueelta, kun taas posket tuntuvat normaaleilta. Kun poistan meikit, ihoa kiristää ja huomasinpa pari päivää sitten ihon jopa hieman hilseilevänkin suun ympäristöstä. Usasta mukana rehaamani Neutrogenan kevyt yövoide ei tuntunut riittävän, eikä Bebanthenkaan, joten päätin kokeilla tätä, kun pidin sarjan kevyestä päivävoiteesta keväämmällä (nyt olen siirtynyt käyttämään kasvoilla 50 suojakertoimen mattapinnan antamaa aurinkovoidetta). Deep Hydration Night Cream -voiteen koostumus oli kivan kevyt ja se humpsahti ihoon nopeasti, tehden siitä silkkisen. Aamulla en herännyt kasvot rasvaisina kiillellen (kuten yleensä käy, mistä lie syystä), vaan lähinnä hyvinvoivan ja kosteutetun näköisenä. Hintaa taisi olla kympin paikkeilla Anttilassa. Vaikka siis voiteen nimi kuulostaa siltä, että kyseessä on tuhti tuote, se ei todellakaan mikään rasva ole. Suosittelen!

Nivea Extreme Resist Mascara (Waterproof) - vedenkestävä ripiväri

Jokin aika sitten ostin Cliniquen ripsarin, joka huuhtoutuu pois lämpimällä vedellä. Kehaisinkin, että ensivaikutelma ripsarista oli todella hyvä. Ripsari tuntui levittyvän hyvin, pysyvän hyvin ja irtoavan hyvin ja tarjoavan kaiken lisäksi melko mahtavan kurvin. Jostain kumman syystä en kuitenkaan saanut enää muilla kerroilla aivan niin fantastista lopputulosta aikaan, enkä ole onnistunut selvittämään miksi. Mascaraa tulee harjaan todella paljon ja se suttaa helposti ripset klönttisiksi, enkä uskalla enää harjan taivutuspuolta käyttää ollenkaan, koska se levittää värin ripsiin klimppinä. Mitä ihmettä? Värin pois saamiseksi tuntuu myös joutuvan näkemään koko ajan enemmän ja enemmän vaivaa, eikä edes suihkussa muhiminen tunnu enää väriä irroittavan 100%. Omituista. En ole ollenkaan innostunut! 

 

Niinpä kävin ostamassa tuskastelujeni jälkeen uuden ripsivärin. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin 13,70€ maksavaan Nivean Extreme Resist -ripsiväriin, jonka luvattiin kestävän 24h, läpi tuulen ja tuiskun, sateen ja kyynelien. Kuka sitten käyttää ripsaria 24h putkeen... en tiedä. Itse käytän ripsiväriä 24h putkeen vain matkustaessani Usaan, ellen lentokoneessa poista meikkejä matkan ajaksi. Ensivaikutelma tästä Nivean ripsarista oli todella hyvä. Harja näytti purkista pois vedettäessä siltä, niinkuin siinä ei olisi väriä ollenkaan, mutta ripsissä väri näkyi. Harja lupaa tuuheutusta ja täytyy myöntää, että sitä kyllä sainkin Cliniquen jälkeen, sillä tämä ripsari erotteli ripseni kauniisti ja luonnollisesti, juuri niinkuin halusinkin. Tässä on nyt ainekset kestosuosikiksi - ja hintakin on miellyttävämpi!

Garnier Ambre Solaire Light & Silky SPF 30 - aurinkovoide

Vihaan aurinkovoiteita. Vihaan niiden jättämää rasvaista oloa, hajua ja tahmeutta. Vihasin, kunnes viime kesänä satuin saamaan käsiini tämän Garnierin aurinkovoiteen. Olen kalpea ja ihoni ärtyy (ei välttämättä pala) auringosta, joten kuljen tämän voiteen kanssa koko ajan, vaikka en olisi ulkona enempää kuin työmatkat tai kauppareissun. Viime keväänähän sain hirvittävät iho-oireet auringosta toukokuun aamuauringossa lenkkeiltyäni ilman voiteita (koulutuksen puitteissa) ja jouduin viettämään lähes koko kesän pitkähihaisessa paidassa. Ei kiva, ei etenkään niillä viime kesän helteillä.Tämä Garnierin voide on toistaiseksi paras kokeilemani aurinkovoide. Sen tuoksu on mielestäni aika ihana ja sen koostumus on todellakin kevyt ja silkkinen, eikä iho jää tuntumaan juurikaan voidellulta, mikä on plussaa. Mikään ei ole rasittavampaa kuin nihkeä iho! 30 suojakerroin on ehdoton minimi jolla suostun liikkumaan yhtään mihinkään ja suosittelen sitä kyllä muillekin. Auringossa makaaminen ei ole koskaan ollut mun juttu, eikä ole vieläkään, eikä tule olemaankaan. Olen kalpea ja ylpeä siitä! (Ainakin useinmiten...)

Tässäpä siis jotain toukokuun kosmetiikkasuosikkejani. Kuten huomaatte, en ole hirvittävän merkkiuskollinen, mutta pyrin suosimaan Lumenea ja Niveaa missä voin, sekä tietenkin Yves Rocheria. Unelmissani kaappini sisällöt täyttyisivät vain ja ainoastaan laadukkaasta luonnonkosmetiikasta, mutta toistaiseksi se on vain haave...

Nauttikaa sopivan lämpimistä (+20 asteen) päivistä, kun niitä on! Kohta on kuitenkin taas joko liian kuuma tai liian kylmä, Suomen kesän tuntien...

Tämä oli ajastettu postaus. Kuvat löytyivät Googlen avulla.

Jäätelökesän korkkaus

Eilen korkattiin jäätelökesä koko nelikon (minä, vanhemmat ja puudeli) voimin. Tarjosimme kaikin omistamme ainakin tötteröt karvakaverille ja hyvin maistui, kuten kuvista näkyy.

Kävelimme pari tuntia ympäri Tamperetta ja kävimme mm. Ratinan koirapuistossa, jossa oli tuolloin vain ja ainoastaan yksi whippet, nimeltään Rocket (osuvaa). Aivan mielettömän kiltti ja suloinen koira - jota meidän pikkupuudeli yritti alistaa. Huoh. Huvitti sinänsä, kun Rocket paineli menemään karkuun ja Milo yritti perään mutta luovutti ensimmäisen 30 metrin jälkeen kun Rocket oli kirinyt jo saman verran etumatkaa! Yleensä Milo on se joka juoksee ja lujaa, mutta whippetin kanssa jäädään kyllä kakkoseksi.

Oli muuten sen verran mukava hauva, että jäin miettimään olisiko semmoinen kiva itselläkin joskus tulevaisuudessa... Helppo turkinhoito, rauhallinen luonne, kerrostaloon sopiva... ja nukkuu lähes 18h/päivä. Irroittelemaan pitää välillä päästä.

Ilmat ovat suosineet ja nappasinkin Ratinasta pari kuvaa... Siltä vekkulilta kävelysillalta, joka johtaa stadionille.

Vanhemmat ovat ihan kohta lähdössä kotiin, koska äiti kärsii äitienpäivän kunniaksi jostain mystisestä allergiasta, joka tuntuu turvottavan silmiä varsin iloisesti. Ikävä juttu...

Noin muuten viikonloppu on mennyt syöden hyvin, ulkoillen, koiran kanssa leikkien ja vähän on ehditty jo uudesta tietokoneestakin nauttia - se nimittäin tuli perjantaina!

Kettuja ja alieneita arkipäivän ratoksi

Rakkauden pieni punainen kettu ja suurisydäminen alienivauva

Äidin lahjoitettua mulle vesiväripaletin, intouduin maalailemaan, tosin kaipaan kunnollista sutia kaikkien maalaustarvikkeideni kadottua mystisesti... Eipä sillä, taisivat muutenkin kaikki olla akryylimaalissa... Jos tuon ketun skannaus onnistuu hyvin, saatan kehitellä siitä uuden bannerin itselleni... 

Töissä on mennyt mukavasti, vaikka avajaisviikko onkin. Yhteen PowerPointiin tuhraantui ruokottomasti aikaa, mutta lopputulos oli sellainen mitä pitikin. Taiteilijaseuran uusia kotisivujakin on ennätetty analysoida ja tuunailla jonkun verran. Tänään toivottavasti ehdin viimein paneutua siihen kunnolla, sillä avajaisvalmistelut tuntuvat etenevän hyvin omalla painollaan. Tänään menen myös pitkästä aikaa parturiin City Dealin kautta ostamallani lahjakortilla... jänskättää. Lahjakorttiin sisältyy väri ja leikkaus ja mieli tekee repäistä ja tehdä jotain uutta ja ihmeellistä, mutta taas toisaalta... Leijonanharjani on elänyt eräänlaista 'pese ja pidä'-elämää nyt kuukausitolkulla ja tällaiselle laiskalle laittautujalle se on ihan omiaan. En tykkää läträillä muotoilutuotteilla, tykkään hiuksista joita saa koskea ja sekoittaa ja ne muuntautuvat vain paremmiksi tuulessa. Ajattelin lahjakorttia tilatessani, että vaikka menisin vain väriä parantelemaan ja latvoja trimmaamaan, tulee se City Dealin kautta halvemmaksi (40 euroo sis. väri, leikkaus, pesu & muotoonkuivaus + 10€ lahjakortti seuraavaa kertaa varten), kuin millä olisin ikinä päässyt muuten. Kenties parturilla on jotain ideoita?

Mitähän taidetta täynnä oleva työympäristö inspiroi tekemään seuraavaksi?

Vesivärein

"It's all about <3"

Hän saapui tänne aivan yksin,

lensi hiljaa mukana tuulen.

Löysi rakkauden ja sielunrauhan,

ystävänsä äänen kuullen.

Tuli kevät ja tuli syksy,

vuodet kuluttivat aikaa ja maata.

Käsi kädessä kaksi maailman lasta,

eivät koskaan erossa olla saata.

Kun aika tuli toisen mennä,

toinen tahtoi mukaan tuulen.

Nyt hitaasti hän katoaa äärettömyyteen,

rakkaimpansa äänen kuullen.

Odotellen...

Pistin tänään uuden tietokoneen tilaukseen Net Anttilan kautta. Sen pitäisi saapua n. viikon kuluttua - kotiinkuljetuksella. Vähän on vienyt mehuja kyllä tuo ja Kelan kanssa stressaaminen (vaihteeksi). Ärsyttävää, että palkasta huolimatta rahaa ei vieläkään ole juuri kuin välttämättömään, nyt kun jouduin uuden koneenkin hankkimaan. Myös kuulokkeeni/mikrofonini päätti sanoa sopimuksensa irti ja joudun nekin hankkimaan uudet, että vihdoinkin pääsisin soittelemaan Mikelle netin kautta.


Töissä on kiirekiireviikko, avajaiset taas perjantaina ja kesänäyttelyyn hakeneet taiteilijat teoksineen pitää järjestellä järkevästi... Perjantaina tulee myös vanhempani ja puudelini paikan päälle.

Jotenkin bloggausinspis on nyt vähän hakusessa kun on miljoona muutakin asiaa mielessä...