Kaunista Kalevaa...
Hieman aavemainen (ja autio) Milavida eli Näsilinna...
Melko uskomatonta materiaalia kivimuseosta...
Kävin muuten myös perjantaina elämäni järkyttävimmässä työhaastattelussa (enkä saanut paikkaa - ei sillä että olisin sen vastaanottanutkaan) ja huomenna aamulla edessä on toinen, saas nähdä millainen se on... Mike puolestaan aloittaa huomenna työharjoittelunsa lähikaupassa!
6 kommenttia:
Jäi hämäämään: miksi se haastattelu oli niin järkyttävä? Tsemppiä seuraavaan haastatteluun!
Hei Jenni,
jatka ihmeessä kotikaupungin turisteilua, niin jatkan minäkin. Aina ei tarvitse lähteä kauas päästäkseen lähelle.
Eeva-M
http://turistinakotikaupungissani.blogspot.com/
Ihanaa! Omassa kotikaupungissaan voi tosiaan kulkea turistina! Mulla on ollut jo useamman viikon haaveena tehdä postaus Hämeenlinnasta, siellä kun on vaikka mitä ihanaa nähtävää. :)
Jatka ihmeessä tutkistelua ja kirjoittele siitä toisenkin kerran!
Johanna,
Kirjoitanpa aiheessa seuraavassa postauksessa :D
Eeva-Maria,
Hei hienoa, vilkaisin blogiasi, kiva nähdä muitakin Tampereelle päätyineitä jotka jaksavat jopa innostua kaupungista :)
Nella,
Suunnitelmissa on jo pitkään ollut lähteä kääntymään Hämeenlinnassa, kun juna kulkee ja matkakin on lyhyt. Aina tuntuu olevan sekin rahasta kiinni, mutta ehkä vielä tänä kesänä? :)
Hups, unohdin siitä traumaattisesta haastattelusta sitten kirjoittaa... Noh, ongelmahan oli se, että luulin ensin päätyneeni teinien perjantai-bileisiin, missä kengät piti jättää ovelle (en jättänyt, koska siellä oli paskaista). Jumps jumps jumps musa pauhasi sen verran lujaa kun tulin, että en tiedä miten siellä kukaan pystyi soittamaan mihinkään.
Koin samalla elämäni ensimmäisen RYHMÄHAASTATTELUN, mitä ennen ystävällisesti autoin kanssahakijoitani, jotka eivät tienneet mitä eroa on osa-aikaisella ja kokoaikaisella työllä ja mitä tarkoittaa kun kysytään "koska voit aloittaa?"... Yksi hakija ei muistanut/tiennyt omaa henkilöturvatunnustaan.
Kimppahaastattelusta tuli mieleen kouluissa suositut "kuka olet ja mistä tulet ja miksi olet niin mahtava?" -tutustumispiirit, josta selvittiin hammasta purren. Kaiken löpinän jälkeen saimme kiertää toimistotilat läpi. Joka puolella lojui paperia ja muuta moskaa. Yhdessä huoneessa oli juuri kasattu skootteri. Sohvalla lojui työntekijä kännykkä kourassa - oli kuulemma jo päässyt töistä. Nurkassa oli kasa tyhjiä kaljapulloja.
Tajusin paikan tarvitsevan siivoojaa, tai ehkä jopa äitiä... ei minua. Ei sillä, en edes olisi saanut paikkaa, tosin he eivät koskaan selvittäneet miksi... Ehkä siksi, että olin 10 vuotta heidän keskiverto työntekijäänsä vanhempi?
Mielenkiintoista :D
Lähetä kommentti