keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Aleksanterinkadulla koulun jälkeen

Tänään oli melkoisen turha päivä koulussa. Opiskelimme näet Wordin käyttöä. Viimeisessä 20 minuutissa ilmenivät ensimmäiset ja ainoat asiat, joihin en ollut koskaan Wordia käyttäessäni vielä törmännyt, mutta epäilen hieman, etten ehkä törmääkkään. Aktiivinen mieleni turhautui simppleiden perusasioiden pitkällisessä käsittelyssä, mutta aina ei voi voittaa. Juttelin opettajan kanssa myös Excelistä ja tietokannoista, kertoen että olin niitä jo aikaisemmissa kouluissani käynyt läpi (vaikka en todellisuudessa tietokannoista varmaan juuri mitään muista, muuta kuin sen että kuivaa se oli) ja että hyväksiluku on kuulemani mukaan mahdollinen. Hän lupasi lähettää minulle sähköpostilla jonkinlaisen tehtävän (ilmeisesti selvittääkseen olenko todellakin guru), mutta kyllä niistä selvitään, en nimittäin todellakaan halua palata tietokantojen pariin enään koskaan, jos sitä voin suinkin välttää.

En nyt sitten oikein tiedä pitäisikö minun huomenna rehautua koululle vai ei, alustavasti nimittäin puhuimme vain tästä päivästä ja sitten korvaavuuksista. En toki mielelläni turhaan kuluta bussikorttia (ja rahojani koululla syömiseen), ellei pakko ole. Perjantaina luvassa olisi Photoshoppia, mutta kuulemma niin perusteita, että liekö minun mitään järkeä osallistua koko touhuun. Hieman harmittaa, sillä toivoin että oppisimme jotain uutta ja jännittävää myös ehkä jostain toisesta ohjelmasta, mutta... En sitten tiedä pitääkö minunkin käydä siellä kääntymässä ja toteamassa, että todellakin saan kurssista hyväksiluvun. Ngh.

Eilen illalla fiilikset olivat aika maissa, vaikka Siwasta löytynyt pesto pelastikin tylsänpuoleisen päiväni. Oli jotenkin varsin yksinäinen ja surrealistinen olo - ja nukutti. Nytkin nukuttaa. Puoliunessa katsoin juuri Celebrity Apprenticea ja nyt olisin valmis sänkyyn - teekupin jälkeen.

Tänään koulun jälkeen käväisin ystäväni kanssa hänen kovasti suosittelemassaan Pizzeria Napolissa (kuvassa) syömässä varsin herkulliset pizzat - vaikka valintani kuulemma olikin TYLSÄ. Kiitti vaan, otin sentään urheasti pizzaani myös niinkin "eksoottista herkkua" kuin salamia, vaikka yleensä se on se perus kinkku-ananas. Ja kylläpä oli hyvää! Nams! Toistekin menen varmasti, jos seuraa saan. Hintakaan ei niin paha ollut. Ehkä pieni osa suli kotimatkalla kävellessä... Tai ainakin niin haluan uskoa. Eipä tosin ole tuon pizzan jälkeen nälkä ollutkaan, joten pizzahan voisi olla melkein dieettiruokaa... ellei ihmistä aina rohkaistaisi syömään vähemmän ja useammin...

Ei kommentteja: