perjantai 30. huhtikuuta 2010

NYT jotain hyvää. Pakko.

Jos ei hyvää tule, sitä on tehtävä. Jotenkin. Eilisen illan vietin kaverini luona toisella puolella (ainakin mulle toisella puolella) Tamperetta ja piristyin hyvästä pirtelöstä ja vekkulista koirasta. Katsoimme myös elokuvan Coco Chanelista ajalta ennen hänen uransa huippua. Oli muuten harvinaisen siveellinen elokuva!

Tänään nukuin kymmeneen, sillä koulua ei ollut (tai muilla oli, mutta olen saanut PhotoShop-tunnit jo hyväksytyksi). Söin kunnon aamupalan, puin, tungin urheasti piilolinssit silmiin ja kipitin kiireellä naapuriin parturiin leikkuuttamaan otsatukkaa. Olin n. 5 minuuttia myöhässä (kiitos piilolinssien kanssa takkuamisen) ja parturitäti hoputti välittömästi penkille, sillä seuraava asiakas oli jo tullut (????). Olivat ilmeisesti varanneet minun operointiini juuri ja juuri kolme minuuttia. No, oli miten oli, nyt on otsatukka kuosissa taas hetken aikaa ja kaapissa pullo sävyttävää hoitoainetta, joka ehkä tuo jotain helpotusta tukkaongelmaani. Juureen laitettu tyviväri on yhä edustava, hieman luumuun vivahtava ruskea, mutta muu pääni on palautunut vaalean pähkinänruskeaksi jo n. 2 viikkoa sitten. Olen jo ennättänyt laittaa tähän 8 pesussa (tai lähinnä neljässä) pois lähtevän vaahtosävytteen, mikä auttoikin ehkä viikon. Toivon, että ihmehoitoaine pelastaa, eikä minun tarvi alkaa vielä repiä rahoja uuteen parturireissuun...

Parturista kirmasin suoraan ruokakauppaan, jossa olikin aika paljon väkeä. Olin onneksi kaukonäköisenä nuorena naisena (haha, silmissä näkö yli -6) ostanut lähestulkoon kaiken olennaisen jo pari päivää sitten, joten nyt selvisin kaupasta melko vähällä. Vapun kunniaksi ostin itselleni pizzan (ja toivon, että sen kanssa käy paremmin kuin edeltäjänsä, jota lämmittämään ryhtyessäni tajusin uunin olevan rikki) ja pari tippaleipää. Simaa on vielä entuudestaan nautittavaksi.

Kotosalla istuin hetkeksi siman ja tippaleivän pariin, minkä jälkeen ryhdyin siivouspuuhiin. Imuroin ja kuurasin koko keittiön (kylppärin kuurasin jo pari päivää sitten, joten sille riitti pienenmpi operaatio) ja uudelleen järjestin parit kaapitkin siinä tohinassa. Nyt aion nauttia Jenkkilästä raahaamaani amarettokahvia kauniista kupista (kuvassa oikealla) parin Pandan tummasuklaa -palan kera. Kahvihan on nyt minulla, sillä äitiä se närästi ja isä juo mielellään vahvempaa, mutta Jennille maistuu.

Mitä kauniiseen kuppiin tulee... Katselin näitä Indiskassa jo joskus viime viikolla, ihan vaan piipahtamassa ollessani. Tuolloin maksoi muistaakeni kuppi ja lautanen n. 11 euroa ja tuumin, että ostaisin sitten yhden kun rahatilanne vähän helpottaa. Eilen (ennen kotiin tuloa ja KELAn ilosanomaa) käväisin sitten uudelleen Indiskassa ja etsin kuppia joka puolelta sitä löytämättä. Olin jo ihan maissa siitä, että olin menettänyt tilaisuuteni kauniisiin astioihin, kunnes! Näin "Mid-Season Sale" -pöydässä rakkaat kuppini puoleen hintaan! Hyvä syy ostaa kahdet, saa sitten vieraallekin tarjota näistä. Tosin, jos totta puhutaan niin ainoat vieraani jotka juovat suosiolla teetä taitavat olla äitini ja Mike. Mutta eipä tuo mitään. Olisin ostanut neljät, mutta onneksi en sitten ostanutkaan, kun ei tuo rahatilanne selvinnytkään, vaikka niin olin luullut.

Mitä asumistukiongelmaan yms. tulee, rakas isäni kävi eilen KELAlla vähän "avautumassa" asiasta, jonka tuloksena lupasivat ottaa asian välittömästi uudelleen harkintaan. Yrittivät saada minua tekemään uuden hakemuksen, mutta isä oli fiksuna miehenä ottanut mukaansa jo esim. vuokranmaksukuitit yms. todistukset ja intti asiasta kunnes KELAn täti tuumasi, että mitä jos käsiteltäisiinkin ihan vaan samoilla papereilla... Ah, sitä savolaista sinnikkyyttä! Nyt odotan jännityksellä mitä tuleman pitää, mutta jos ymmärsin oikein, asumistuki napsahtaisi tilille ensi viikolla... Tosin se 9€/arkipäivässä ruokaan aiotaan sitten ottaa samalla pois. Eihän sitä nyt vaan voida IHAN kaikkea luksusta ihmiselle suoda!

Hyvää vappua kaikille sitä juhliville!

2 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Tsemppia KELA:n kanssa <3

Nipsu kirjoitti...

Hyvä juttu jos kela sitten heltyy maksamaan asumistukea. Mutta on se tylsää, että sitäkin joutuu käydä isoon ääneen valittamassa ennen kuin toteutuu...
Eihän sitä tosiaan opiskelija ruokaan tarvi rahaa... näkkäriä, vettä ja nuudeleita vaan... tosi kiva...

On kaunis toi kuppisetti minkä löysit!