lauantai 17. huhtikuuta 2010

Shut up!

Naapurissa on bileet. Taas. Vielä viime viikonloppuna ihmettelin, miten täällä on NIIN hiljaista. Aina. Mutta ehei, keskiviikosta asti täällä on juhlittu jotain elämää suurempaa. Eikä minua ole kutsuttu! Mutta tällä kertaa siellä on varmaankin jotain teinejä (ainakin henkisesti), sillä meno kuulostaa aika vauhdikkaalta ja pissismäiseltä. Hillitöntä kikatusta, kiljumista ja untsi-untsi-untsi-musiikkia ollaan kuunneltu jo pari tuntia. Näinä hetkinä toivoisin pystyväni hakkeroitumaan heidän stereoihinsa ja ilahduttamaan heitä tällä julmetun ärsyttävällä, ikivanhalla renkutuksella, joka sopisikin teemaan (mikäli "sleep with me" ymmärrettäisiin tässä tapauksessa ihan viattomana nukkumisen käsitteenä):


Oli miten oli, lauantaini on ollut sinänsä tuottoisa. Heti aamusta imuroin, pyyhin pölyt ja siivosin kylppärin, tiskasin ja otin oikein kunnon suihkun kaiken tuon päätteeksi. Mukavaa yksiössä on tosin se, että sen siivoaa nopeasti, eikä imuriakaan tarvitse irroittaa seinästä kertaakaan. Suihkun jälkeen hiukoi, joten söin herkullisen tomaatti-pesto-mozzarella-leivän ja huomasin, että Oivallus sopii tähän tarkoitukseen yllättävän hyvin!

Olen tietoinen siitä, että syön mitä tahansa missä on tomaattia, mozzarellaa ja pestoa - tai basilikaa. Kaikenlaiset leivät ovat siis suurta herkkuani ja täyttävätkin kivasti. Huomenna pitänee hakee jotain sapuskaa, ellen halua syödä kolmatta kertaa tällä viikolla lihapullia ja muusia. Enkä ehkä halua. Enkä myöskään oikein usko, että elän koko päivän esim. munakokkelilla.

Isä kävi tänään kylässä ja toi viltin sekä jotain vanhempieni luo unohtamiani juttuja JA äidin leipomia sämpylöitä ja pullia! Joimme kahvit, keskustelimme koulusta ja siitä miten täällä on "hommat lähteneet käyntiin" ja sitten isä suuntasikin jo kohti kotia. Syy tähän pikaiseen visiittiin oli se, että isä oli ohikulkumatkalla syntymäpäiväjuhlilta tullessaan. Olipa mukavaa!

Huomiselle ei juuri ole vielä suunnitelmia, riippuu hieman säästäkin mitä tässä tehdään. Kaupassa lienee pakko pikaisesti pyörähtää ja jos ei sada mitään epämääräistä niin voisi samalla kävellä vähän pidemmältikin. Mieli tekisi mennä käymään siellä vohvelikahvilassa, josta olen nyt kuullut (herkullista) juttua, mutta enpä taida sinne yksin viitsiä lähteä... Ensi viikonloppuna ajattelin käydä vanhempieni luona (ja samalla ratsastamassa), jos uskallan heittää 50-60 euroa junalippuihin... Ouch. Kolmen viikon päästä (?) olisi jo äitienpäiväkin ja sitten ainakin pitää mennä käymään. Mutta puudelia on niin ikävä!

Ei kommentteja: