maanantai 15. marraskuuta 2010

Minne viikonloppu katosi?

Viikonloppu meni kuin siivillä. Vieressä oleva kuva kertoneekin jo olennaisimman, eli koirakoiranen oli luonani kyläilemässä ja lattialla oleva patja viittaa siihen, että täällä oli muitakin (ei, en laittanut patjaa tyynyineen ja peittoineen vain puudelille, vaikka herra niin luulikin). Äiti ja isä tulivat jo perjantaina hyvissä ajoin tänne isänpäivän viettoon - itseasiassa jo ennen kun tulin töistä (vanhemmillani on jo valmiiksi avain sitä varten, että voivat käydä tääällä kun olen Usassa).

Perjantai-iltana lähdimme vielä "vähän käväisemään" Sokoksella ja olimmekin sillä reissulla vissiin jonkun 2,5h... Mukaan tarttui jotain kivaa... Nimittäin mustat Vagabondin saapikkaat (semmoiset vähän alle puoleen sääreen, aika jämäkkää tekoa), jotka sattuivat olemaan toinen kahdesta jäljellä olevasta parista ja juuri oikeaa kokoa. Äiti osti saappaat mulle joululahjaksi ja ne tulivat kyllä tarpeeseen jo näillä tämän hetkisillä keleillä (loskaa, vettä, yngh). Talosta tarttui mukaan myös i-h-a-n-a (kevyt?) toppatakki metallinhohtoisessa suklaanruskeassa sävyssä, mahtavilla kauluksilla, isoilla taskulla ja piilotettavalla hupulla varustettuna. Hintaa takilla oli hirmuisesti, mutta ostin sen, koska ajattelin, että sillä on käyttöikää helposti jo suunnilleen lokakuun alusta ehkä huhtikuun loppuun. Takki on sellainen, millä tarkenee jonkinlaisilla pakkasilla, mutta myös hyvin viipottaa menemään nolla kelissä ja vielä muutamalla lämpöasteellakin - uskoisin. Isä tarjoutui jälkikäteen maksamaan takista puolet, noin niinkun joululahjaksi. Awh.

Hemmottelin itseäni jo aiemmin (keskiviikkona vai torstaina, en muista?) hankkimalla uuden, pienemmän lompakon, joka tuntuu toimivalta. Lompakko on väriltään violetti ja jonkinlaisella käärmeshenkisellä kuviolla varustettu Benettonin yksilö, jonka TOIVON kestävän vuosia. Ainakin tämä on nyt tosiaan vähän pienempi kuin aikoinaan Aleksista ostamani O.I.S.-lompakko joka jo itsessään on pienen käsilaukun kokoinen...

Lauantaina kävelimme joukolla Stockmannille ja sieltä Koskikeskukseen ja Sokoksen kautta kotiin. Jostain syystä toinen saappaani hankasi takaa nilkkaani ja jouduin iskemään siihen laastarin, että loppu päivä sujuisi ongelmitta. Sujuihan se. Ehkä saapas oli huonosti jalassa? Hmm... Oli miten oli, Stockmannilta mukaan ei tarttunut mitään - paitsi ne laastarit. Koskikeskuksen Gina Tricotista ostin yhden superhalvan (mutta yllättävän laadukkaantuntuisen) t-paidan ja kivan, jättikokoisen eläinkuosisen kaulahuivin, vaikka siinä olikin mukana kultalankaa. Huivi sopii kuitenkin hyvin uuden takkini kanssa ja lämmittää kivasti niinä päivinä kun sisälläkin on kylmä... Muuta ei sitten koko reissulta mukaan tarttunutkaan, tosin äiti osti minulle vielä söpön olkipukin (olen rakastanut niitä lapsesta saakka) ja kivan sydänkoristeen (jouluisen), jonka sijoitin keittiön oviaukkoon roikkumaan. Vanhemmat toivat mukanaan myös kynttelikön, sekä jouluisia tabletteja (?) pöydälle, joten melko jouluisaahan täällä jo onkin, huhhuh. Toivottavasti saadaan Usaankin vähän joulua... ja toivotaan, ettei ninjakissa tuhoa ihan kaikkea.

Nyt pitää alkaa valmistautua lähtemään töihin... Jäljellä n. 8,5 päivää.

2 kommenttia:

Ilmi kirjoitti...

Tahtoo kuvia uusista kengistä ja takista!!! :)

Jenni kirjoitti...

Pitää yrittää ottaa :D