perjantai 5. elokuuta 2011

Basilika

Rakastan basilikaa. Rakastan sen tuoksua ja sitä, että basilikaa voi heittää oikeastaan mihin tahansa ateriaan mukaan. Mielestäni basilikat ovat myös kivoja katsella. Paitsi sitten kun ne ovat todellakin loppuun kaluttuja ja entiset, massiiviset vihreät lehdet ovat kuin muisto vain...

Basilikanraato ja sitruspuun uusi tuleminen.

 Uuniin menossa.

Käytettyäni viimeiset lehtiä vielä jotenkin muistuttavat basilikani alkuviikosta herkullisiin leipiin, jouduin hyväksymään sen tosiasian, että koko kesän urheasti palvellut basilika saa nyt luvan lähteä ja tehdä tilaa uudelle tulokkaalle. Sitruunapuu muuten puolestaan on pykännyt yhä tihenevään tahtiin herdelmää pudotettuaan ensin lehtensä. Ota nyt tästäkin selvää. Haaveilen toisesta puustakin. Ja muutenkin kasveista, koska kohta niille on jopa tilaa (jee!).

Uusi basilika koko komeudessaan.

Uusi basilika on uljas, valtava ja suurilehtinen. Hetken keittiössä ruukuttautumista odotellessaan se tuoksutti koko keittiön täyteen ihanaa tuoksuaan... ah... Mutta. Olen surkea istuttaja. Keittiön lavuaarissa yritin häärätä uuden basilikan pikkuruukustaan pois ja tuohon isompaan, heitellä mullat sekaan jne... Mutta se rötköttää pitkin poikin... Nyt vielä enemmän kuin tässä kuvassa. Argh! Jos se kuolee viherpeukaloiden puutteen vuoksi, niin itken. Se on niin upea... Voisihan sen yrittää köyttää kasaan..?

Ehkä on aika tehdä taas herkkuleivät.

2 kommenttia:

Anu Johanna kirjoitti...

Mulla on myös suunnitelmissa laittaa basilika kasvamaan omalle ikkunalaudalle. Se on mun lempparimauste, joten ois ihan loistavaa, jos sitä olisi omasta takaa. Eikä ole muuten hullumpi sisustuselementtikään ainakaan toi sun yrttisi. :)

Jenni kirjoitti...

Basilika on kyllä todella kätevä ja kaikin puolin paras. Ainut vaan että se suuttuu ikiajoiksi, jos joudut jättämään sen yksin neljäksi päiväksi...