Sohvalle oli levitetty äidin "pikku ylläri": täydellisiä kankaita asuntooni. Alimmaisena on sänkypeittokankaani, jonka äärimmäisen ompelutaitoinen äitini aikoo muuttaa sohvaani sopivaksi. Suuret, kermanvaalealla pohjalla olevat ruusut tulevat koristamaan sohvan kolmea suurinta tyynyä, vaalean roosat pitsiverhot ovat olleet kodeissani ennenkin. Pikkutyynyissä on kukkakuosia ja pastellisävyjä hempeyden takaamiseksi.
Toinen antiikkituolini (vasemmalla) oli saanut uuden, herkän kermaisen ruusukankaan ja niiden seuraan oli liittynyt pieni puinen sohvapöytä, jota ihailin jo aiemmin kirppiksellä. Pöydän taustalla näkyy siskolle ostetut tuolit, alkuperäisine päällisineen.
Lauantaina aion tehdä vierailun pariin suosikkikauppaani siinä toivossa, että löytäisin jotain pientä ja kaunista, kuten seinäkellon ja ah, rakkauteni, peltipurkkeja...
2 kommenttia:
Tosi ihania!!
Ihania ovat, varsinkin noi kankaat!
Ps. Tässä asunnossa meillä ei ole seinäkello, aika hyvin pärjää ilmankin muuten :)
Lähetä kommentti