Aamulla olin lievästi sanoen paniikissa kun kuvittelin myöhästyväni bussista, kunnes tajusin, että oikeaan paikkaan meneviä busseja on viisi ja niitä lähtee suunnilleen 2 minuutin välein. Onnistuin rehautumaan oikeaan bussiin ja koululla vielä ihan oikeaan luokkaankin ilman suurempaa katastrofia. Ensimmäiset tunnit kuluivat "ryhmäytymisen" merkeissä, eli käytännöllisesti katsoen erilaisia kummallisia leikkejä leikkiessä. Osa "leikeistä" meni hiukkasen yli hilseen, samoin kuin osa itse opetuksestakin, sillä minua ärsytti se, että koko jutun syvin pointti oli se, miten ihmiset muka pelkäävät mokaamista, kammoavat häviämistä ja jännittävät esiintymistä. Yleistämistä. Olen sentään Facebookissa mukana ryhmässä "Awkward moments define my life"... Eli mokaaminen on tällainen normaali olotila. Jonkun pitää joskus hävitäkin ja jos se olen minä, ei maailma siihen lopu. Esiintymistä en ole koskaan vielä erityisemmin jännittänyt, enkä usko että alan jännittää sitä vastaisuudessakaan. En myöskään osaa pitää suutani kiinni (hah, siinä taas mokailua), enkä osaa hillitä sarkastista luonnettani, joten taas tänään on tullut oltua suuna ja päänä. Jipii.
Koulun jälkeen tepsuttelin kuvassa olevaan rakennukseen haalimaan itselleni bussikorttia ihailtuani ensin kojuja täynnä olevaa toria. Aion kyllä tuhlata pari euroa lakritsiin lähipäivinä! Tai ehkä ostan jotain tuoretta leipää, mehua tai muuta ihanaa... Nams.
Sittemmin olen viettänyt päiväni lähinnä röhnöttäen, päänsärkyä parannellen, päikkäreistä nauttien ja erilaisia tv-ohjelmia katsoen. Nyt olen menossa nukkumaan, että jaksan taas aamulla panikoitua siitä miten käytetään paikallisliikennettä!
2 kommenttia:
Siinä torilla ei kyllä taida olla päivittäin äksöniä. Ei tainnut tänäänkään olla? Vai olikos. Ei kai. Kävelin itekin siitä läpi eilen lakuista ja tuoreesta leivästä haaveillen. Vaan enpä ostanut. Iski nirsous. :D
Hiukkaset myöhäiset onnentoivotukset uudelle kodille :) Ihana lukea havaintojasi ja katsella kuvia tutuista paikoista.
Lähetä kommentti