Nyt on Tampereen myöhäisillan jäätävästä tuulesta selvitty sisätiloihin ja omaan kotikoppiin. Alkuilta sujui Hookissa Kehräsaaressa ja loppuilta tässä melkein kotikulmilla Jack the Roosterissa. En tietenkään voinut edes Hookiin löytää omin avuin, vaan harhailin aivan veden äärelle saakka, ennen kuin älysin soitella kavereille että missä tämä tapaamispaikka nyt oikein sitten onkaan. Löytyihän se, vehreältä sisäpihalta.
Muut vesselit olivat ennättäneet paikan päälle jo miltei tunnin verran aiemmin (minä olin torkahtanut ja sen jälkeen tapellut piilolinssit silmiin ja vaihtanut vaatteita ainakin neljästi, joten sain juuri todistaa ruokailun huippuhetkiä saapuessani paikalle. Päätin ottaa samaa mitä vierustoverini, sillä en halunnut taistella kanan siipipalojen kanssa, vaan halusin kanani hieman konkreettisemmassa muodossa. Ja ajatus mozzarella-tikuista houkutti, samoin kuin mahdollisuus viimeinkin maistaa sipulirenkaita. Ei ne pahoja olleet.
Sisätiloissa otetuista kuvista tuli melkolailla psykedeelisiä...
Hookin rasvapommin (kanafilettä, erilaisia perunoita, mozzarella-tikkuja, dippejä ja sipulirenkaita) jälkeen sulattelimme ateriaa taapertaessamme kohti terasseja. Pari tippui jo kyydistä, eikä porukka oikein osannut päättää mille terassille asettua - etenkin kun auringossa oli kovin täyttä. Hookin naapuriterassit olivat tupaten täynnä, samoin Papan terassi (vai Paappako se on?) ja Rossonkin terassi pursusi kansaa. Jack the Roosterista löytyi kuitenkin tilaa ja musiikkiakin, pääasiassa mieleistäni rockia Joan Jettistä Museen. Kelpasi. Appelsiinimehu maistui ja ainakin vasen puoleni sai aurinkoa. Taistelin kuivien silmieni kanssa tuulen tuiverruksessa. Lämmintä näytti vanhan teatterin kulmalla olevan +34.9 astetta, mutta auringon painuttua Finlaysonin taa, tuuli tuntui todella kylmältä.
(Huom. hienostunut blur-efekti, seuralaisteni anonyymiteetin suojana!)
Meni sitten vähän pitkäksi, kun olin suunnitellut meneväni Hookista kotiin n. 8 maissa, mutta istuinkin sitten Roosterissa kymmeneen saakka... Sitten tuli t-paitasillaan kylmä ja oli pakko jättää toverit vielä tuopin ääreen ja suunnata itse kotiin. Olipa mukava ilta, vaikka emme aivan täysin kommelluksilta välttyneetkään. Mitään friteerattua ei kyllä hetkeen tee mieli, sen voin luvata...
Nyt maistuisi kuppi lämmintä teetä ja kunnon yöunet, huomenna kun on onneksi vapaapäivä...!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti