Unisadetta

Olipa varsinainen liskojen yö, vaikken alkoholiin ollutkaan koskenut. Uni ei meinannut tulla silmään sitten millään ja kuumakin ehti tulla. Pyörin ja hyörin sinne tänne, heräillen vähän väliä ja murehdin. Olin touhunnut koko illan siitä asti kun viimein kotiin selvisin ja jotenkin supervaihde ei mennyt pois päältä sitten alkuunkaan. Valmistauduin kirjoittamalla valmiiksi viestin luokkakaverille, että tulen koululle myöhässä (aavistin, etten varmaankaan ole lähtöfiiliksissä puoli ysiltä) ja tarpeeseenhan se viesti aamulla tulikin. En kuitenkin nukkunut koko aamua, ihan senkään takia että heräilin koko ajan milloin mihinkin ryskähdykseen (kuten Olivia-lehden tipahtamiseen postiluukusta), vaan aloin hommiin ja vaihdoin lakanat, täytin KELAn paperit ja soitin sossuun heti kun sinne pystyi soittamaan.

Selvisin lopulta kouluunkin, missä ahersin reippaasti neljään, jonka jälkeen menin lataamaan bussikorttiini lisää virtaa ja kipitin Anttilaan tyynyostoksille. Päädyin huimanhintaiseen Familonin jättityynyyn (60x80cm) ja ostin siihen vaaleansinisen satiinityynyliinan, kunnes saan vanhempieni luota aiemmasta jättityynystäni muistuttavat tyynyliinat.

Hain Hesestä vähän sapuskaa kotimatkalla,  kun en jaksanut ajatellakaan ruuanlaittoa nihkeässä säässä juoksenneltuani. Syödessäni tajusin, että on tiistai ja pitäisi varata pyykkitupa, eikä minulla ei ole yhtään käteistä ja kellokin on melkein viisi. Samalla tajusin, etten muistanut kotimatkalla laittaa postiin tuota kirjettäkään ja postilaatikko tyhjennettäisiin viideltä. Voi p*ska. Ei muuta kun uusiksi vaatteet päälle (ehdin nekin jo vaihtaa kotoisampiin) ja takaisin ulos sadetta uhmaamaan. Vein kirjeen ja kirmasin automaatille ja takaisin kotiin jokseenkin kiharana ja kosteana. Kävikin sitten niin iloisesti, että sain hyvitykseksi ilmaisen pyykkivuoron, kun kerta kone hajosi viime pesukertani yhteydessä - seikkailin siis turhaan sateessa, etenkin kun kirjeenkin olisi voinut hyvin jättää huomenna kun kellokin oli jo yli viisi. Mutta eipä tuo mitään, kaikki liikunta on hyvästä.

Sitten istuin alas ja nautin puolikkaan verigreipin. Maukasta - mutta hankala syödä. Tällä hetkellä kämppä näyttää vähän siltä, niinkuin tornado olisi pyyhkäissyt tästä läpi, sillä papereita lojuu joka puolella, samoin kuin kenkiä ja ties mitä muuta. Pakko varmaan vähän siistiä tätä, tosin imuroimaan en aio nyt ryhtyä!

Päivääni piristi muuten runoilevat juopot bussissa, jotka suorastaan Kalevalaa lausuivat oikein tunteen ja korostuksen voimalla!

EDIT: Lisäsin vielä pari kuvaa tämän päivän vekkulista silmämeikistä (joka hukkui silmälasien taa):

Vihreää ja pronssisen ruskeaa Lumene Natural Code -paletista 9 Daring, sekä Rimmelin valkoista kajal-kynää alaluomella ja Lumenen Sensitive -maskaraa 1 kevyt kerros.