keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Tammikuun viimeinen tiistai

Kuvassa herra Julma esittelee tyypillistä nukkuma-asentoaan. Ilmeisesti mattomme ovat mukavan pehmeät - tai sitten elikolla ei ole selkärankaa laisinkaan.

On tässä kyllä tullut itsekin nukuttua melko mielenkiintoisesti viime päivinä. Olen yrittänyt urheasti päästä sellaiseen rytmiin, että olisin aamulla hereillä kun Mike tulee töistä ja voisimme hengailla vähän aikaa ilman että herrä on ihan silmät ristissä. Hyvä idea sinänsä, mutta jostain syystä en ole saanut unen päästä oikein kiinni ennen aamun tunteja, joten päiväunet ovat maistuneet viime aikoina. On se vaikeaa.

Eilen sain vihdoin aikaiseksi heitettyä hiuksiin uutta väriä. Kokeilin Garnierin punaista sävyä, joka paketin perusteella vaikutti olevan lähellä omaani. Koska oma värini oli muuttunut hyvin kupariseksi (ja olin onnistunut kasvattamaan parin sentin blondahtavat juuret) laitoin värin ensin juuriin ja sitten hyvin nopsasti koko päähän. Ehkä vähän vähempikin vaikutusaika olisi riittänyt, sillä lopputuloksesta tuli melko tumma (asia korjaantunee parissa pesussa). Nyt voin kuitenkin pitää hiuksia taas ponnarilla ja nutturalla yms. ilman että näytän puolikaljulta, kiitos juurikasvun. Olin kuitenkin lopputulokseen hyvin tyytyväinen ja siihen, etten joutunut käyttämään kuin yhden pakkauksen, vaikka hiukseni ovatkin melko pitkät ja paksut. Hintaa operaatiolle tuli alle 7 dollaria, eli ei juuri mitään. Säästöä sekin! Ostin kuitenkin 2 pakkausta, kun en ollut varma tuotteen riittoisuudesta. Ehkä isken sen toisen päähäni sitten ennen Suomeen lähtöä.

Hiusväriä hankkiessani tuli sitten tehtyä myös impulssiostos. Uusi näyttö tietokoneeseen. Melkoinen impulssiostos, vai mitä? Hehe... Wal-Martista kun saa kaikkea. Korvasin vanhan littanan 15" neliönäyttöni 18.5" littanalla laajakuvalla ja kyllä nyt kelpaa taas. Samalla ostin Neutrogenan silmämeikinpuhdistustyynyjä, silmänympärysvoiteen ja sävyttävän, uudistavan huulivoiteen. Lisäksi mukaan tarttui ohukaisia hiuspampuloita ja Essien sinisävyinen Lapiz of Luxury -kynsilakka, jota piti jo eilen illalla testata. Käytän aina Usassa ollessani paljon Neutrogenan tuotteita, koska niitä saa oikeastaan mistä vaan ja ne tuntuvat sopivan iholleni. Voisin joku päivä vaikka niistä vähän jotain kirjoittaakkin...

Essien kynsilakka oli kyllä vähän pettymys. Olen niin monessa blogissa niistä kuullut hyviä juttuja, että ajattelin itsekin kokeilla. Jostain syystä pullossa hempeän sininen väri on omilla kynsilläni (parin kerroksen jälkeen) todella sininen ja vaatii kyllä totuttelua. Lakka tuli myös rasittavan kapean siveltimen kanssa jolla oli hankala saada lakkaa kynsille kunnolla, koska jos jouduit saman kohtaan koskemaan kahdesti, lakka meinasi kasaantua ja rullaantua ja ties mitä muuta. Lakkasin 2 kerrosta, koska yhtä kerrosta en saanut siistiksi, eikä se olisi peittänytkään. Lakka tuntui myöskin kuivuvan käsittämättömän hitaasti muihin omistamiini lakkoihin verrattuna. Nytkin, melkein 24h myöhemmin ja päällyslakankin jälkeen kynsiin hankkii silti tulla jälkiä. Kuivuminen oli myöskin niin hidasta, että päällyslakan jälkeen kynsilakat kuplivat, joten hip hei, saan tehdä koko homman uudestaan ennen kun viitsin mennä ulos. Ärsyttävää. En inhoa mitään muuta niin paljon kuin hitaasti kuivuvaa kynsilakkaa. Iso pettymys.


Onneksi Mike toi töistä chiapatta-leipää, pestoa, tomaattia, mozzarellaa ja tuoretta basilikaa... Tämä välipala piristi kummasti surkeasta kynsien lakkausoperaatiosta huolimatta. Ehkä loppu ilta meneekin sitten lakkaillessa? Jos nyt viitsin tuon kanssa edes leikkiä, sen verran ärsyttää edelleen. Halusin vain jotain väriä elämääni! Äh...

Iguaaninkesytysoperaatio on muuten hyvällä mallilla. Neiti on syönyt kädestä jo pari viikkoa ja tänään sai jo silittääkkin vähän - ruuan varjolla tietenkin...

5 kommenttia:

Marianne kirjoitti...

Herkullisen ja hämmentävän näköisiä leipiä. Lähinnä se, että onko noi leivät minkä kokoisia? Basilikanlehdistä saa jotenkin giganttisen vaikutelman. Mutaatiobasilikaa!

Jenni kirjoitti...

Ööh, joo, olis ehkä pitäny mainita että täällä on saatavilla melkoisia jättibasilikanlehtiä verrattuna siihen ruukkubasilikaan mitä Suomessa yleensä saa :P Tomaatit oli myös piffitomaatteja. Chiapattan palat puolestaan oli n. mun kämmenen kokoisia - jos ei sormia lasketa. Tajusitko? :D Meni ehkä vähän vaikeeks... Hyviä ne oli. Heitin vielä pippuria päälle. Toi pestopurkki on muuten ehkä pilttipurkin kokoa, jos se auttaa?

Panda kirjoitti...

Oijoi kun näyttää hyvältä :). MInä varmaan tukehtuisin tuohon lehteen :'D. Tietyt isolehtiset kasvit kun tuppaavat jäämään aina kurkkuseinämiin kiinni vaikka kuinka kulauttaisi vettä.

Jenni kirjoitti...

Panda, mulla tarttuu jostain syystä salaattia syödessä aivan liian usein ne lehdet kiinni ikeniin tai hampaisiin... Ymmärrän siis (ainakin jotenkin) tuskasi. Basilikat saatiin kuitenkin alas ongelmitta ;)

Bisquits kirjoitti...

Leivät näyttää uskomattoman hyviltä, aarrghh! Pitäisi varmaan alkaa taas kasvattaa basilikaa, jotta olisi aina tuoretta tarjolla kotona.