Pöllö istui puussa... eiku

Pöllöt odottavat malttamattomina seinälle pääsyä. Pitää käydä hankkimassa sopivan järeitä kiviseinäkoukkuja ja rautalankaa, että saadaan Ikean ihanat pöllöt paikoilleen tähän työpöydän yläpuolelle. En voinut vastustaa pöllötaulua sitten mitenkään. Vieläkin kivemman siitä tekee se, että siinä on jotenkin kolmiulottoinen tunnelma, jännän kiiltävän pinnan ansiosta.

Viikonloppu onkin sitten mennyt puudelin kanssa pyöriskellen. Kirjaimellisestikin. Herra on vähän stressaantunut näin isossa cityssä (tai jotain), sillä hän on kovin levoton. Jokainen pienikin napsahdus saa puudelin säntäämään johonkin, oli kellonaika mikä tahansa. Muutaman kerran yössä/öissä olen heräillyt siihen että päälleni napsahtaa 8,5 kiloa ehtaa koiraa mitä epäsopivammilla tavoilla... Ponnua siis ainakin löytyy, koska sänkyni on melkoisen korkea. Ja 80cm leveä, eli ei todellakaan suunniteltu siihen, että sillä nukkuu lisäkseni vielä puudelikin poikittain.

Ulkoilu on kyllä maistunut, oikeastaan molemmille. Eilen, kun oli hyvin aikaa, teimme 45 minuutin lenkit sekä aamulla, että päivällä (onneksi hirmuista hellettä viilensi huikea tuuli), mutta iltalenkki jäi pyrähdykseksi, sillä vesisade iski. Ja väsymyskin. Tänä aamuna kävelimme melkein tunnin, sillä sää oli mitä mainioin. Ainut mikä on pilannut hyvää fiilistä on tuo alati vaaniva aurinkoihottuma. 30 suojakertoimet käsivarsissa ja varjosta varjoon kulkeminen eivät ole olleet tarpeeksi, sillä eilisen illan kärsin taas kutisevista käsivarsista. Ähhh.

Täällä pitäisi nyt oikeastaan alkaa imuroimaan, mutta kaupassakin pitäisi ehkä pyörähtää ja vanhemmatkin palaavat illalla... ja huomenna on jo töitä. Plörgh. Mihin viikonloppu katosi?