Päähän sattuu

Olen viimeaikoina nähnyt paljon painajaisia. Noin viimeisen viikon aikana keskimäärin. Sellaisia ärsyttävän realistisen tuntuisia painajaisia, jotka pistävät pään sekaisin vielä hereillä ollessakin kun ei tiedä tapahtuiko jotkut asiat oikeasti vai ei. Stressitasot on taas vaihteeksi huipussaan kun yritän päivästä toiseen selvitellä miten tässä nyt pitäisi edetä, että tulevaisuus näyttäisi vähän valoisammalta.

Koska Mike on töissä melkeinpä yötä päivää ja vapaapäivinäänkin joutuu siellä ramppaamaan, ei hänestä ole juuri apua näissä asioissa. Kotona ollessaan hän joko nukkuu tai on liian rasittunut keskittyäkseen näihin muuttoasioihin yms. Olen selannut Migrin sivuja, KELAn sivuja, työkkärin sivuja ja kaikkia muita mahdollisia vinkkejä antavia sivustoja ja hakannut päätä seinään. Koska Mike ei ole EU-kansalainen, on homma toki näinkin päin haasteellisempaa, kuin mitä se olisi jos Mike olisi vaikkapa Saksasta. n.6kk näyttää nyt olevan keskimääräinen käsittelyaika ensimmäiselle oleskeluluvalle, mutta tokihan Mike voisi sitä tulla odottamaan Suomeen. Selvitettävänä on yhä pitääkö Miken tuossa tapauksessa itse anoa lupaansa. Onko lupa varma? Mitä jos Mike muuttaa jo Suomeen, mutta lupaa ei jostain syystä tulekaan? Voiko sellaistakin olla? Äh.

Ja sitten on toki USCIS. Suurlähetystön sivuilla sanottiin, että viisumin käsittelyyn voi mennä jopa 3 vuotta. Miten tahansa tuo aika lasketaankin, se tulee täyteen viimeistään huhtikuussa. Mutta tietääksemme melkein vuosi sitten jättämäämme valitusta ei ole edes alettu käsitellä. Toisaalta, jos Mike muuttaa Suomeen, niin mitä sen on väliäkään enää? Mutta toisaalta... vituttaako jos asia edistyisikin juuri muuton korvilla tms..?

Niin paljon kysymyksiä ja asioita joihin en voi vaikuttaa... ja niin paljon kaikkea mitä pitää yrittää osata tulkita oikein ja pieni pääni poksahtaa kun pitää taas tähän rumbaan alkaa... Yök.