Maistuva maaliskuun aloitus

Hyvää maaliskuuta!

Me avasimme maaliskuun käyttämällä viimein joululahjaksi saamamme Olive Garden -lahjakortit. Mentiin suunnilleen tyhjillä vatsoilla, että varmasti saataisiin kummatkin kortit käytettyä. Päivä oli mitä kaunein, joten huomenna (keskiviikkona) tarjoilen täällä myös pari kuvaa lähialueilta. Kenties enemmänkin, jos sää suosii myös huomenna. Lämmintä tänään oli muutama aste, mutta lunta maassa on yhä ihan kiitettävästi ja tuuli oli kohtalainen.

Tämä Olive Garden missä käytiin sijaitsi Greenfieldissä, mikä on jatkumoa West Allisille (missä majailemme). Siellä on myös lähin kunnollinen ostoskeskus ja muuta mukavaa, joten ajelemme sinne yleensä aina kun on tarkoitus hurvitella. Eipä sillä, että tällä retkellä olisi niin kovasti tullut hurviteltua, mutta kuitenkin. Mikään arkkitehtuurinen ihme tämä ravintola ei ulkoa katsottuna ollut, mutta sisältä se oli kaunis ja tunnelmallinen. Yritin pari kuvaa napsaista, mutta ravintola täyttyi nopeasti niihin aikoihin kun pääsimme sinne, joten en hirmuisesti viitsinyt kuvata kun en halua ventovieraita poloisia ahdistella kuviini mukaan.

Ravintola oli jaettu useampiin huoneisiin, joissa oli muutamia pöytäryhmiä. Me söimme keltaseinäisessä huoneessa, jonka tuoleissa oli pyörät! Kylläpä säikähdimme...

Alkuruokana nautimme juustofondueta ja leipää... Mike joutui pyytämään leipätikkuja kun fonduen mukana tulleessa leivässä oli seesaminsiemeniä. Karvakäsimies kehottaa olemaan kuvaamatta häntä.

Mike otti ateriansa kanssa vielä peruna-liha-kaalikeiton ja mä otin talon salaattia, jota tuodaan lisää niin paljon kuin haluaa, samoin kuin keittoakin. Tyydyimme kummatkin yhteen satsiin, tosin salaatistani jäi vielä huomiselle evästä. Vaikka ravintolassa oli paljon porukkaa, oli henkilökuntaakin paljon, eikä ruokia tarvinut juuri odotella. Palvelu oli muutenkin erinomaista, ei liian tyrkyllä, mutta sopivasti ajan tasalla. Täyttelivät vesilasejamme ahkerasti ja kyselivät onko ruoka hyvää ja haluaisimmeko jotain kenties lisää. Tarjoilijatyttönen kehui myös kaunista ääntäni ja aksenttiani (?!), joten jätimme aika muhkean tipin... haha... No ei ihan sen takia vaan koska ruoka oli oikeasti hyvää ja palvelu toimi moitteetta.

Pieni annoskateus kyllä iski kun Mike otti Milanon possua ja mulle tuli parmesaanikanaa (joka on aina Noodles & Co:ssa niin hyvää)... Miken annos näytti kieltämättä vähän terveellisemmältä!

Miken annos

Jennin annos

Kummaltakin jäi puolet syömättä ihan tarkoituksella, sillä laskeskelimme että siinä on huomisellekin sitten muonat kätevästi... Olisin kaivannut vähän lisää maustetta kanaan, mutta menkööt. En kyllä ymmärrä miten normaalit ihmiset muka jaksaa vedellä kahdet pihvit kerralla? Etenkin juustofonduen, keiton ja salaatin jälkeen...

Me otimme doggybagit ihan jo siitäkin syystä, että pitihän meidän saada sapuskaa koko rahalla ja jälkiruuat myös. Tilasimme siis ihanat pikku pikarit erilaisia mousse/vanukas/kakku-tyyppisiä jälkiruokia. Kauimmaisena kuvassa (Mike ehti jo iskeä lusikkansa kuvaan) amaretto-vanukasta, keskellä sitruunajuustokakkua muistuttava jälkiruoka ja etummaisena suklaamoussea. Ei tarvinne erikseen sanoa, että melko hyvää oli! 

Ei ehkä tule ihan heti Suomessa ravintolaan lähdettyä (ainakaan yksin) enkä yleensä niissä muutenkaan jälkiruokia tilaile. Vaihtelun vuoksi oli kuitenkin mukava syödä oikein pitkän kaavan kautta!

Huomenna onkin sitten viimeinen kokonainen päiväni täällä Usassa ja se taitaa sujua lähinnä pyykäten ja pakaten. Matka on ollut kaiken kaikkiaan antoisa ja hippunen toivoakin on nyt ilmassa, joten kotiinlähtö ei ole ihan niin kamalaa kuin yleensä. Plus, odotan innolla rakkaan puudelimussukkani näkemistä!

Mike ei muuten tietenkään saanut juuri noita viikkoja lomakseen Memorial Dayn takia, joten lomaviikoiksi siirtyykin sitten tuosta seuraavat viikot. Jos nyt kaikki kuitenkin putkeen menee (kerta se on ensimmäinenkin), niin juhannukseksi pitäisi seuraa sitten saada. Ja siihen mennessä pitää panna tuulemaan ja koittaa jotenkin työllistää itsensä. 

Hyvää maaliskuuta vielä täältä Atlantin takaa!