Kylläpäs sitä on taas tullut oltua hiljaa. Blogissa ainakin. Olen tällä hetkellä täällä Pohjanmaalla taas, jalat ihan sökönä ja astma oikutellen. Mitähän sitä viime viikolla tapahtui? No ei paljonkaan. Loppu(arki)viikko oli yhtä kituuttamista koulun penkillä, sillä ohjelmassa oli InDesignia, XHTML-koodausta ja tietokantoja. YRKH. Torstaina iski jonkin asteinen vatsatauti, vaikka olin flunssaa odottanut keskiviikon ja torstain aamun kipeän kurkun ja tukkoisen olon jälkeen. Vatsakivuista ja äärimmäisestä väsymyksestä kärsiessäni torstaiksi kaavailemani pakkaaminen ja siivoaminen saivat väistyä kolmen tunnin päikkäreiden tieltä. Vielä perjantainakin vatsani oikutteli, mutta kävin reippaasti ratsastamassa, vaikka jalat huusivat jo valmiiksi hoosiannaa. Olen ilmeisesti luontaisesti itsetuhoinen, kun varasin tunnin myös seuraavaksi päiväksi.
Kameran jätin luonnollisesti kotiin, koska latasinhan patteritkin valmiiksi ja kaikkea. Huoh. Sen siitä saa kun pakkaa kiireessä 20 minuuttia ennen lähtöä. Taisin myös unohtaa yhden banaanin pöydälle pilaantumaan. Niin ja kuulokkeet, joilla olisin voinut kuunnella kännykällä musiikkia junassa. Äh. Jätin myös kotiin avaavan astmalääkkeen, mitä en oikeastaan koskaan tarvitse, paitsi NYT kun se on kotona. Loistavaa. Toinen lääkkeeni on sen sijaan ollut mukana, mutta eipä sillä samaa "ahhh"-vaikutusta ole.
Näin pikaisesti siskoani ja hänen nuorimmaista tytärtään perjantaina, mikä oli mukavaa. Äitienpäivälahjat annettiin jo hieman ennakkoon siinä samalla. Annoin äidille kauniin kortin lisäksi rasiallisen belgialaista suklaata, sekä oliiviöljysuihkusaippuan ja -vartalovoiteen. Lahjat vastaanotettiin hyvin ja samalla selvisi ettei äiti ollut koskaan uskaltanut hankkia belgialaista suklaata, koska oli luullut sen olevan aivan KAMALAA! Täh?! Belgialainen suklaahan on ehkä maailman parasta? Äiti puolestaan lahjoitti minulle kokoelman vitamiineja, kun olin jo pidemmän aikaa nurissut kovin kuivasta ihostani ja hiuksistani. Nyt on sitten jos jonkinlaista "naposteltavaa" kotiinviemisiksi.
Nyt aikomuksenani on hyvin pitkälti kaatua sänkyyn loppu illaksi ja ehkä kohta tänne blogiin saadaan taas niitä kuviakin joskus kunhan osaan kuskata sitä kameraa mukana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti