keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Mansikoita ja maatuskoita

Nuo kuvassa olevat maatuskat ovat osuneet silmääni jo aiemminkin kaupungilla liikkuessani, mutta nyt vasta muistin ottaa niistä kuvan. Eikö olekin suloisia? Miksei näitä voisi olla jokapuolella, missä on jotain tylsänankeaa? Mahtavia, kuka lie taiteillut?

Pääsin koulusta tänään jälleen hyvissä ajoin, mikä oli mukavaa. Mukavaa ei kuitenkaan ollut se, että päivän aikana ulkona oli alkanut paistaa ja lämpötila oli jälleen kivunnut järisyttäviin lukemiin. Ei siinä muuten niinkään mitään, hikoilunkin vielä kestän, mutta aurinkoallergia on k-a-m-a-l-a-a. Aamulla oli pilvistä ja ankeaa (tosin kosteampaa kuin keskiverto saunassa) ja säätiedotus oli luvannut ukkosta ja vettä koko päiväksi, joten otin mukaan sateenvarjon, enkä edes ajatellut aurinkovoidetta aamun tohinassa. Toki sitten ehdin saada kutisevat käsivarret illaksi. Puuh... Pitää varmaan alkaa nukkumaan aurinkovoiteen kanssa, ihan vaan varmuuden vuoksi.

Ja koska aurinkoallergia itsessään ei ole tarpeeksi kurja, olen onnistunut myös kehittämään allergian mansikoille, joita niin suuresti himoitsen. Eilen selvisin vielä kulahtaneen tuntuisella kielellä ja pienellä vatsan vääntelyllä, mutta tämänpäiväisestä jättiannoksesta menikin sitten maha oikein kunnolla sekaisin. Asiaa ei paranna se, että nykyään jopa tuoreet kirsikkatomaatitkin aiheuttavat allergiaa (viikonloppuna meni suupieli rikki, eikä se ole vieläkään parantunut), kun ennen vain jotkut tietyt lajit tuottivat tuskaisehkon lopputuloksen. Nyyyh... Miksi kaikki hyvä tekee kipeäksi?


Onneksi minulla on sentään vielä tuota ihanaa granaattiomenamehua, jota nautin jäiden ja sitruunavichyn kanssa drinkkimielessä. Olen myös jatkuvasti himoinnut jäälattea tällä viikolla, kumma juttu... Olenkin ahdistellut kavereitani kahville jo pariinkin otteeseen - tuloksetta. Toisilla on kiire ja toisille ei sovi helle. Ei se kyllä sovi minullekaan, mutta latenhimoni on ollut niin vahva, että olen ollut valmis jopa uhmaamaan aurinkoa.

Olen tässä illan aikana työstänyt viimeinkin sen englannin kielisen aineen, minkä kai joskus jo mainitsinkin. Aineen aiheeksi valikoitui lopulta pieni pätkä saamastamme aineistosta - omilla kokemuksilla höystettynä. Aiheena oli amerikkalainen keskustelutyyli ja se, mitä sopii sanoa ja mitä ei. Luetutan sen vielä omalla amerikkalaisellani, että saan kunnolliset rehdit kritiikit. Huomiselle ei muuta koulun puolesta oikein ollutkaan kuin tämän aineen palautus, joten laitan sen menemään sähköpostilla, enkä lähde turhaan hikoilemaan paikan päälle - etenkin kun opettaja ystävällisesti mainitsi, ettei siellä pakko ole olla...

Koskahan tämä helleaalto oikein loppuu, että ei enää tarvitse joka aamu miettiä miten tukkansa nyt laittaisi kiinni ja mitkä vaatteet olisivat mahdollisimman viileät - mutta silti asialliset kouluun. Ääääh...! Mutta nyt minulla on reilu viikko lomaa ja Pohjanmaalla viipynen todennäköisesti ainakin ensi viikon keskiviikkoon, ellen pidempään. Paluulippua en ole vielä hankkinut...

Ei kommentteja: