Tänään oli viimeinen vapaapäiväni jokseenkin tarpeeseen tulleesta pitkästä viikonlopusta. Vajaakuntoisuudesta kärsittyäni tällainen kunnon rentoutuminen ja palautuminen tuntui todella hyvältä ja kiireettömyys maistui herkulliselta - kuten se perjantaina leivottu suklaakakkukin.
Eilinen meni aika taju kankaalla sinänsä, etten edes poistunut asunnosta. Nukuinkin suurimman osan päivästä, mikä ilmeisesti tuli tarpeeseen, sillä tänään olo on viimeinkin ollut jokseenkin virkeä, jos ei n. 30 asteen helteen nukuttavaa (ja tuskastuttavaa) vaikutusta oteta huomioon. Lattiatuuletin on kyllä kieltämättä ollut paras ostokseni aikoihin ja se on viimeisen viikon ajan laulanut lähes tauotta yötä päivää. Mehujäät ovat maistuneet ja vettä on tullut juotua aika paljon, mikä on toki hyvä.
Tänään starttini oli hidas, mutta iltaa kohden aktivoiduin käymään viemässä Siwaan Ellokselle palauttamani hameen ja ostin samalla vichyä. Tarkoitukseni oli käydä myös apteekissa ja rautatieasemalla hakemassa lippuni (menen torstai-iltana Pohjanmaalle), mutta helteessä tallustaminen ei sitten oikein tuntunutkaan inspiroivalta ajatukselta, joten palasin kotiin. Istuin tovin lattiatuulettimeni ääressä pohtimassa seuraavaa siirtoani. Yllättäin sain kuningasajatuksen lähteä kuntosalille - olinhan jo valmiiksi kuumissani. Ainut vaan, että hikoilin ehkä vähemmän täysin tyhjällä salilla kuin mitä kotona - salilla oli nimittäin mahtava ilmastointi ja ihanan viileää, olisin voinut jäädä sinne istuskelemaan koko illaksi - jos telkkari olisi toiminut. Tyydyin sitten tekemään sarjoja n. 1,5h hiljaisuudessa, yksin, viileydestä nauttien. Ah.
Kotimatkalla kävelin kahvilan kautta ja nappasin Iced Chain mukaani... ja päiväni oli kruunattu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti