Nyt olen siis entistä pirullisempi, kun uusi sävyni on tuo 6.66, mutta olen lopputulokseen keskimäärin tyytyväinen, vaikka tulos onkin ainakin huoneen valossa katseltuna melkoisen tumma... Punaisempi kylläkin, kuin mitä ennen. Mietinkin juuri, että piristäisikö tätä jos joko a) laittaisi mukaan vaaleampaa sävyä kolmioraitoina (ei päälimmäiseen kerrokseen) tai b) värjäisi latvat jollain toisella sävyllä. Vai onko se jo ihan "out"?
Se kyllä täytyy sanoa, että ikinä en enää tämän mittaista tukkaa ala yksin kotona värjäämään enkä ainakaan tällä värillä. Sävy on ihan jees, mutta voi jösses mitä lirua tuo tökötti oli! Olen tottunut voidemaisiin väreihin, enkä uskonut että enää kukaan valmistaakaan mitään NESTETTÄ, mutta näemmä tästä sarjasta sitä löytyy. Koostumus ei ollut paljon mehua paksumpaa ja onkin ihme, että seinäni ovat kylppärissä vielä suhteellisen valkoiset. Silmälasit oli pakko pitää päässä, että näin mihin väriä milloinkin lenteli, että pääsin heti puhdistushommiin, ennen kuin tökötti iskisi kiinni. Huhhuh. Yksi pyyhe saatoi kyllä hyvinkin mennä pilalle. Onneksi ihosta väri tuntui lähtevän suhteellisen hyvin, sillä sitä oli nimittäin mm. melkein koko vasen käsivarteni täynnä.
Onneksi laitoin vanhemmat, mustasankaiset silmälasini päähän operaation ajaksi, sillä niihin tuo töhnä tuntui kyllä jonkin verran jämähtävän, sillä korvan taakse menevien osioiden pienet hopeiset kuviot ovat nyt paikoitellen hieman pronssisia... Suihkuverhon kohtalo on vielä mysteeri, vaikka sitä aktiivisesti huuhdoinkin.
Värioperaation lisäksi luonani vieraili hassu rouva tilastokeskuksesta, joka kehui kaunista sukunimeäni (jonka kai vaihdamme?) ja kyseli kaikenlaista vekkulia tutkimustaan varten. Istuksimme vartin verran rappukäytävässä turinoimassa. Kertakaikkisen mahtava rouvashenkilö, piristi päivääni!
Illan olen istunut seuranani vanhat Britain's Got Talent-klipit, joita olisin mielelläni kanssani jakanut, mutta olivat estäneet videoiden upottamisen tekstiin, pirulaiset. Ehkä muutenkin 4,5h noita saa riittää omalta osaltanikin jo?
Olen mökkihöperöitynyt.
4 kommenttia:
Mulle on jäänyt siis epäselväksi, että miksi te olisitte sukunimeänne vaihtamassa?
Jo aiemmin Mike olisi halunnut ottaa äitinsä sukunimen - jos tenavana olisi saanut valita. Miken sukunimihän on Miken isän sukunimi, eivätkä he ole olleet väleissä sen jälkeen kun isä lähti Miken ollessa 7v. Kaiken lisäksi tuo sukunimi (nykyinen nimemme) on lähtöisin Miken isoisältä, joka oli adoptoitu tuon nimiseen perheeseen, eli Mike ei siis ole periaattessa verisukulainen kellekkään tuota nimeä kantavalle, paitsi isälleen ja isoisälleen, joiden kanssa hän ei ole ollut tekemisissä sitten lapsuuden. Äidin suku puolestaan juontaa juurensa vuosisatojen taakse ja suvulla on rikas ja vivahteikas historia, oma vaakuna ja motto. :P
Ja... ehkä suurin syy nyt kun Suomeen asetutaan on ihan sekin että äidin suvun sukunimi on 100 kertaa helpompi lausua... :P
Mietin itsekin, että jos värjäisin kotona hiukseni. Mutta ensi viikolla olisi sitten aika parturille, en rohkene värjätä itse ja Veikkauksen voitto auttoi myös päätöksen tekemisessä kummasti. :) Tuli tekstistäsi mieleeni eräs parturi käynti pari vuotta sitten. Erehdyin parturille kertomaan jotain juuristani. Parturi korjaisi välittömästi, että et varmaan satu tietämään, että juuret ovat pääsi sisällä, tarkoitit siis varmaan tyveä. :) Nyt yritän levittää tätä ilosanomaa, että sen parturin ei tarvitsisi enää ärjyä muille. :D
Lähetä kommentti