Pieni pettymys TJMaxxilla

Mike silitteli mun päätä tänään kun oltiin lähdössä TJMaxxilta pois kun näytin niin surkelta. Reissu ei nyt ollut ollenkaan yhtä tuottoisa kuin aiemmilla Usan reissuilla. Tosin tällä kertaa Mike löysi itselleen edullisesti kaksi Afflictionin t-paitaa, joita on joskus tilannut normaalihintaan netistä (n. 60-70 dollaria kipale - hui kauhistus!). Nyt paidat taisivat olla n. 15 dollaria ja 25 dollaria. Ei paha. Ja toinen on sininen! Mikellä ei ole varmaan yhtään sinisiä vaatteita (farkkuja lukuunottamatta), paitsi työpaidat. Olipa erikoinen näky!

Sovitin kasan vaatteita, myös mustia, mutta en löytänyt mitään kovin mielenkiintoista. Tykästyin yhteen mekkoon, jota olisin voinut jopa pitää arkena, mutta... Se oli aivan käsittämättömän suuri enkä löytänyt kuin yhden toisen koon, joka oli myöskin aivan liian suuri. Nyyh. Sama ongelma oli yhden todella kauniin mustan topin kanssa, jossa oli kiva tekstuuriyksityiskohta edessä. Yhden kivan haalean vihreän paidankin löysin, missä oli kivat yksityiskohdat kaula-aukon ympärillä, mutta huomasin sauman jo alkaneen purkautua kainalosta... Äh. Laukkuja hypistelin varmaan tunnin, mutten rakastunut palavasti yhteenkään tälläkään kertaa.

Löysin kuitenkin jotain. DKNY Jeansin mustan (anteeksi) ohuen neuleen, joka ei sitten olekaan ihan tavallinen neule. Helma on takaa lyhyempi ja pitenee eteenpäin, mutta sen lisäksi siinä on myös erikoinen... kaulus? Onneksi mustasta vaatteesta on myös mahdotonta ottaa yksityiskohtaista kuvaa. Lisäksi tuli hankittua kahdella kympillä Liz Claibornen bootcut-farkut, jotka on erityisesti suunniteltu hieman... muodokkaammille naisihmisille. Se täytyy sanoa, että jos jotain voisin Usan ja Suomen kesken vaihtaa niin se olisi juuri nuo farkkumarkkinat. Liian usein olen kohdannut Suomessa pöksyjä, jotka on selkeästikin tarkoitettu ihmisille joilla ei ole minkäänlaista takamusta... Missä ovat kaikki "curvy fit" -housut? Ja jos ne on curvy fit, niin ne sitten yleensä iskevät ne kurvit mahan puolelle. Oli miten oli, nämä farkut ovat siistit, tummansiniset ja prässätty "housumalliin", jos sanoo mitään. Istuvat juuri oikeaan kohtaan (vähän vyötärön alapuolelle) ja peittävät takamuksen. Luonnollisesti pituus on tismalleen sopiva, kuten jenkkifarkuissa aina tuntuu olevan. Suomessahan saan miltei aina napsia farkuista vähintään 5 senttiä pois pituudesta...

 Turkish Delights! (Miken hedelmädelightsit oli kyllä parempia...)

Lontoon "kansallistee"? Kenties. Herkullista kuitenkin. Pelasti päivän.

 

Kun lähdimme, siellä vielä näki... kun palasimme... oli pimeää.

Huomenna iltapäivällä ne Miken vanhemmat nyt viimeinkin tulevat, joten heti aamusta alkaa viimeiset siivoukset ja suihkussa käynti, sekä loppuhuipennuksena piirakan pyöräytys. Toivon hartaasti, ettei se kössähdä tällä kertaa. Paineet ovat kovat, kun piirakasta on nyt puhuttu jo ainakin kolme viikkoa! Mikäli mielin olla ihmisten aikaan ylhäällä, petiin on mentävä nyt!

Hyvät viikonloput!