Myrskyn jälkeen on poutasää

Tulipas iskelmä-henkinen otsikko, mutta se nyt sattuu sopimaan tähän päivään hyvin. Myrsky on vihdoin laantunut ja muuttunut lähinnä aurinkoisesti ja hyytävän tuuliseksi talvisääksi. Ulkona on nyt todella kaunista - ja todella paljon lunta! Tarkalleen ottaen vyötäröön asti. Mike kiroilee siinä missä itse hyppelen onnesta. Pelkäsin jo, että missaan talven ihan kokonaan kun täällä on ollut niin lämmintä ja vähälumista. Vaan ei enää!

Tässä naapurin pikkutaloja kinosten keskellä. Tästä kuvasta ei ehkä vielä suhteesta saa kovin hyvää ideaa, mutta lunta on tällä hetkellä vyötäröön asti, minkä Mike voi todistaa (oli niin komia ilme että piti blurrata herran toivomuksesta):

Oli melko elämys lähteä tänään aamupäivällä ruokakauppaan, kun parkkipaikka oli kuin hävityksen kauhistus. Aurattu oli, mutta koska parkkipaikka ei ollut tyhjä, osa autoista oli nyt kätevästi aurattu pieniin lumimonttuihin, mistä on varmasti todella mukava yrittää pois ilman lapiota. Meilläkään ei lapiota ollut ja kohtasimme tällaisen näyn:

Lancerin päälle oli tuiskunnut aika kivasti lunta ja taakse (ja sivuille) oli aurattu mukavat kinokset. Onneksi pömpelissä on neliveto, joten ainoa toimenpide oli ajaa auto tuosta suoraan tielle ja sen jälkeen kaapia vielä autoa koristaneet lumikökkäreet pois - tuulilasin puhdistamiseen tarkoitetun harjan avulla. Ehkä jokin pieni lumilapio olisi ollut tosi hyvä idea, etenkin kun vanteissakin oli ehkä kolme kiloa lunta per pyörä.

Se hyvä puoli kaikessa lumen tulossa oli, että Mike sai viime yön vapaaksi, kun kuormaa ei ollutkaan tullut (mitä vähän uumoilimmekin). Tänä yönä Mike on kuitenkin menossa, mutta nyt tiet ovat auratut ja suolatut ja olosuhteet ovat lähes kesäkelin luokkaa - jos ei katsele sivuille. Jalkakäytäviä ei suurimmaksi osaksi ollutkaan aurattu, mutta näin pari ihmistä sukeltelevan vyötäröön ulottuvissa kinoksissa hitaasti eteenpäin yrittäessään päästä jonkin kaupan pihalta pois...

Lauantaina Miken äiti ja pikkusisko, sekä isäpuoli Joe ovat tulossa kyläilemään, joten on ihan hyvä että kämppä on siistinä. Kylppärin ja keittiö kaipaavat toki vielä puunauksen ennen vieraiden tuloa ja tarkoitus olisi myös tehdä jo pieneksi legendaksi noussut mustikkamurupiirakkani... Yleensä en tosin ole onnistunut leipomaan täällä mitään, sillä sapuskani ovat aina joko palaneet tai lässähtäneet tuossa kirotussa kaasuhellassa. Osasyynä voi olla se, että tajusin juuri tänään, että baking soda ja baking powder ovat kaksi eri asiaa... Käytin ennen baking sodaa, kun taas leivinjauhe näköjään kääntyykin baking powderiksi. Olisihan se nyt pitänyt tietää, mutta kun en tiennyt koko baking powderista!