Rakkaudesta vihreään (meikkiin)

Almaylla toteutettu tumma smoky-meikki

Huomaa, että kyseessä ei ole kauneus- tai muotiblogi, sillä kyseistä meikkiä innoissaan toteuttamaan ryhtynyt medianomi-heppatyttö ei jaksanut enää päivän päätteeksi tehdä muuta kuin poistaa vanhat rajaukset silmistä ja iskeä siihen päälle tämän koko komeuden. Valokynä vois olla aika ässä idea, ottaen huomioon millaisia unia on tullut vedeltyä viime aikoina. Mielenkiintoista muuten, että vihreän meikin kanssa silmänikin muutuvat vihreiksi. Sama efekti on myös violetilla meikillä. Ruskea ja sininen meikki puolestaan saavat niistä sinisemmät... No, eipä pääse kyllästymään.

Miehen kommentti meikistä oli se, että se näytti hyvältä, joskin pitäisi siitä kuulemma vähän vähemmän tummana enemmän. Itse pidän tummastakin meikistä, mutta jotenkin mulla on mielestäni sellainen naama, ettei siihen voi lykätä kerralla paljon tavaraa tai muutun hutsahtavaksi. Tänään kokeilin samaa palettia niin, että levitin vaaleinta sävyä koko luomelle ja sitten sitä ihnaista vihreää aloin levitellä luomelle niin, että sisänurkkaan jäisi vaaleinta sävyä valoa tuomaan. En koskaan tee meikkiä kulmaluulle, koska se vasta saakin naamalleni hutsahtavan ilmeen. Täydensin meikin käyttämällä vihreää vielä rajaukseen, mihin se sopiikin mielestäni mahtavasti. Tämän päivän silmät kuvassa vasemmalla (klikkaamalla suuremmaksi) ja kaverina Pick 'n Saven alelaarista 2,50 dollarilla mukaan napattu Revlon ColorStay Soft & Smooth -huulipuna (jossa muuten ihana koostumus). Ennen huulipunan kokeilua huulillani oli vain kevyt kiilto ja mielestäni tuossa kuvassa naamallani onkin meikkiä liikaa. Kokeilin muuten myös tuota silmämeikkiä samaisesta alekorista 2 dollarilla löydetyn Revlonin Super Lustrous Creme -huulipunan todella punaisen sävyn kanssa ja näytin hetkellisesti Paloma Faithilta (jossain etäisessä universumissa), mutta myös Mike myönsi että tuo yhdistelmä oli jo aika hutsahtava, ihme.

Eilen suoristetut hiukset olivat tänään pirtsakalla ponnarilla ja kaulassa oli Miken äidiltä saatu hopeakoru, jonka puhdistin aamulla ruokasoodalla. Vanha tuttu kaulahuivini pääsi myös ulkoilemaan ihan muutakin kuin takin kaverina. Tykkään huiveista ja toivoisin, että aina olisi niin viileää, että voisin käyttää huivia...

En muuten ehkä ole vielä hehkuttanutkaan sitä joulun alla ostamaani muotoilurautaa. Mikään paljon puhuttu GHD se ei ole, mutta kieltämättä suurinpiirtein parhaat käyttämäni n. 100 dollaria (alkuperäinen hinta taisi olla tuplasti tuon). Vanhat suoristusrautani eivät hiuksiani suoristaneet kunnolla ollenkaan ja lopputulos kesti tasan bussipysäkille asti... Näillä kun suoristan, en tarvitse mitään suoristusaineita enkä edes lakkaa ja tulos pysyy seuraavaan pesuun asti - myös läpi yön (!). Tämä on suoranainen ihme, ottaen huomioon miten mielellään hiukseni haluavat aina kihartua. Vielä en ole kiharoita tuolla oppinut tekemään, mutta sekin on mahdollista. Rauta on superpinkki HerStyler Colorful Seasons -rauta. Olen enemmän kuin tyytyväinen. Toivon, että rauta toimii luvatusti myös Suomessa, sillä sen kyllä pitäisi toimia ympäri maailman (toki sen adapterin kanssa mikä varmistaa pistorasiaan sopivuuden).

Naama totisena kirjoittelin tämän ah, niin kiehtovan kauneuspostauksen.

PS. Ostin (tai oikeastaan Mike osti) sieltä alelaarista myös Wet & Wild -sarjan tummanvihreän metallisävyisen kynsilakan, joka sointuu hienosti uuteen silmämeikkiini... Testasin, vaikutti yllättävän laadukkaalta.