Muuttopäivämäärä?

Hih, heti ensimmäisenä päivänä 11 arvontaan osallistunutta... Joko blogillani onkin reippaasti enemmän lukijoita, kuin mitä luulin, tai sitten arvonta houkutteli paikalle muutakin yleisöä, joista jokunen ehkä jääkin maisemiin. Lueskelin kommentteja jo pikkuisen, utelias kun olen. Olin vähän yllättynyt siitä miten kiinnostuneita ihmiset ovatkaan näistä muutokiemuroista. Olen yrittänyt aina avautua noista sotkuista mahdollisimman vähän, koska olin ajatellut ettei ketään kiinnosta niistä lukea (ja koska olemme lähinnä kohdanneet vain ja ainoastaan liudan ongelmia)! Saatte nyt varmaan kuitenkin mehevimpiä "juoruja" odotella vielä kolmisen kuukautta... Tittidii, Mike pyytää lomakseen toukokuun 20. - kesäkuun 4. välisen ajan ja tuolloin herran olisi tarkoitus muuttaa Suomen kamaralle! Jänskättää vähän miten siinä käy. Onko kaikki tosiaan niin vaikeaa kuin mitä esim. maahanmuutoviraston sivut antavat ymmärtää - vai niin helppoa mitä paikallispoliisi sanoi kun isukkini kävi asiasta tiedustelemassa.

Yritämme täällä tällä hetkellä keksiä mitä teemme tuon kuvassa näkyvän otuksen kanssa. Miken äiti oli jo ajat sitten lupautunut kissan ottamaan, mikäli Mike muuttaa Suomeen, mutta nyt sitten sanookin, että koska Miken pikkusisko pelkää kissaa (emme tiedä miksi, heillä on nimittäin aina ollut kissoja), hän ei oikeastaan kissaa voikkaan ottaa. Mua taas jännittää se, että mitä jos Mike tuo kissan Suomeen ja kesällä kun on heinäallergia, kissa-allergia ja vielä astma siihen päälle niin mitähän siitäkin sitten tulisi..? Lisäksi... Aikooko tämä elikko tulevaisuudessakin raapia maalit seinistä/ovista ja hajoittaa kaikki juomalasit mitä talosta löytyy systemaattisella tarkkuudella yöaikaan? Huoks. Miksei kissat voi olla koiria?

Kissaprobleeman lisäksi budjetti pitää nyt laskelmoida tarkkaan ja Miken töistä pitäisi bonuksiakin tulla, mutta koska ja kuinka paljon onkin sitten taas oma mysteerinsä. Toivoisin vaan niin kovasti, että pääsisin olemaan kärpäsenä katossa kun Mike sanoutuu irti... Niin monta vuotta ovat sitä pallotelleet siellä miten tahtovat. Nythän Mike on lähes koko matkani ajan ollut yövuorossa (joutui sinne melkein heti kun tulin) ja yllättäen yövuoro loppuu juuri sopivasti niihin aikoihin kun palaan Suomeen. Kun Mike on yövuorossa meidän yhteistä aikaa on keskivertopäivänä n. 3h jos sitäkään, mutta kun olen Suomessa ja Mike on päivävuorossa niin tilanne on suurinpiirtein sama. Todella hauskaa.

Lueskelin joku päivä sitten vanhoja postauksiani. Onpa ollut tosiaan melkoinen vuosi. Varsinaista vuoristorataa. Eipä ole hetkeen elämässäni ollutkaan yhtä "tapahtumarikasta vuotta". Olen muuttanut uudelle paikkakunnalle, käynyt lisäkoulutuksen, saanut uusia ystäviä ja ystävystynyt uudestaan vanhojen kanssa, suhteessa Miken kanssa ollaan menty jos minkäkinlaisten kriisien kautta nyt siihen tilanteeseen, että Mike onkin muuttamassa Suomeen. Aivan hullua. Mieli tekisi vähän hypähdellä ja kiljahdella, mutta en uskalla, sillä yleensä aina kun tuntuu siltä, että asiat alkavat lutviutua, tulee takapakkia niin että tukka tutisee, kuten on jo moneen kertaan huomattu. Toivon niiiiiiiiiiin hartaasti, että Miken muutto sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja että saan todellakin pian jostain jotain töitä, sillä rahaa on nyt vähän pakko saada. Jostain pitää löytää isompi asuntokin! Olen viimeisen kuukauden aikana lähetellyt työhakemuksia jos jonkinlaisiin paikkoihin, mutta yhdestäkään ei ole mitään kuulunut, mitä nyt jostain on tullut automaattivastaus, että hakemus on vastaanotettu. En millään haluaisi enää mennä mihinkään "työelämävalmennukseen". Olen valmis, prkl! Antakaa töitä!

Nyt siis yritetään seuraavat 3 kuukautta rutistaa oikein urakalla ja vedellä kaikista mahdollisista naruista, että saadaan Miken muutto onnistumaan tuohon ajankohtaan mennessä. Pidelkää peukkuja pystyssä!